Whistle

Pitäis berhana piirtää kaverin onnittelukortti jolle lähen niinku ööh tunnin päästä. @__@
Ja sit leikin iPodin kanssa. Nimesinkin sen. Sen nimi on I. Podinski.

Aiotko ostaa DS:lle ilmestyvän Ni no Kuni: Another World– pelin?

En.

Haluaisitko muuttaa ulkomaille? Jos haluat, mihin ja miksi?

Annetaan sen noobin nyt olla jooko. Ollaan ku sitä ei oltaisi, kyllä se sitten luovuttaa. Modet poistaa sit aiheet ku palaavat Kanarialta.

// Ugh, räsynukke ehti ensin. 8(

Se Reikä Seinässä- ohjelman juontaja. Hajuton, mauton, väritön. Katoin yhden jakson ja senkin vain NRJ:n Aamupoikien takia.

Mitäs mieltä olet Bleachin suomijulkaisusta?

Juu sori, venähti viikonloppu enkä päässyt vastailemaan.

Aya-chan wrote:

Whistle.. valitettavasti kaikki ei ole niin täydellisiä, kuin sinä. Suoraan sanoen hyviä ’suomalaisia’ sarjakuvia on hyvin harvassa. Vartioista en sano juuta, enkä jaata, kun ei ole tullut luettua enkä aio. Mutta kyllä se minusta niin on, että japanilaiset hallitsevat sarjakuva-alaa. Kyse on tietenkin erilaisia piirrustustyylejä.

En minäkään ole täydellinen, mutta kiitos kohteliaisuudesta.
Minua vain, noh, potutti, kun oli tullut niin hyviä vastauksia, perusteltu ja keskustelua käyty, ja sitten… Noh, sanotaan nyt vaikka etten ole hirveä kahden (vai onkos tuossa kolme?) lauseen ja "juustopallojen" täyttämien viestien ystävä. Olisin toivonut ehkä vähän enemmän panostusta. :<

Mutta huomasin kyllä itsekkin että meni ehkä vähän yli. Anteeksi niille, joita se jäi harmittamaan.

Aya-chan wrote:

Ja Whistle rikostoverina!

^Juur näin.

Aya-chan wrote:

Muuten.. sainkohan taas uuden vihollisen Whistlestä?

Nej nej, hyvä että käydään kunnon keskustelua. 😎

Asiaan!

Blackbeard wrote:

Sitä paitsi yksi syy miksi suomalainen sarjakuva ei ole lähtenyt lentoon, lienee se ettei bisneksessä liiku yksinkertaisesti niin paljon rahaa kuin vastaavasti japanissa tai yhdysvalloissa. Sarjakuvan tekeminen on kovaa työtä, ja vie kaiken ajan.

Näin. Japanilaisilla (ja amerikkalaisilla) on ehkä hieman paremmat resurssit tehdä sarjakuvaa. Enemmän ihmisäkin on, nääs. Suomi on pieni valtio. Japanilaisilla on varaa liikkua, varmasti niiden monien kymmenien (satojen) miljoonien ihmisten joukosta löytyy porukka joka haluaa lukea Junushi Hiton (nimi temmattu tuulesta) mangaa. Suomessa Marienna Puolukan (kuten myös) sarjakuvaa onkin jo vähän vaikeampi alkaa myymään. Kun sitä sarjakuvaa on vaikea kuitenkin tehdä miellyttämään kaikkia.

Aku Ankka myy, mutta se onkin ilmestynyt jo suunnilleen miljoona vuotta.

Tähän piirrustustyyliin, jota monet kehuvat.
Okei, monet mangakat osaavat piirtää. Mutta entä ne "pseudomangakat"? Kyllä tuolla varmasti on jossain hyviä piirtäjiä, jotka vain odottavat sarjansa tulemista ulos ja kansan tietoon, mutta ohitetaanko se "vain jonain pseudona"?
Harmillisen monet sanovat "no emmä ny tohon rahaa tuhlaa ku se on jotai pseudoo…" vaikka on loistavia piirtäjiä ja tarinantekijöitä muuallakin kuin Japanissa. He nyt vain on saaneet vaikutteita mangasta.
Suomenkin sarjakuvaskenestä näitä löytyy, te muut erilaisten sarjisblogien seuraajat varmaan tiedätte, vaikka en kutsuisikaan heitä pseudomangakoiksi. Hyh.

Ja ainakin itseäni ärsyttää "no onks toi nyt sitä mangaa?"- kysymykset joka toiselta sukulaiselta/asiaanperehtymättömältä. Eikä se vaan voi olla omaa tyyliä?

Ja en edes pidä sanasta pseudo. Vaikkakin jossain elokuvassa mainitu "pseudoamerikkalainen" onkin aika hauska.

Tuliko liian offi?

Anteeksi epäselvä ja ruma ja kaikkea, pää täynnä sokeria.

Love Celeb
Happy Mania
Sakuran

Etsiskelin tiedot Happy Maniasta ja Sakuranista, kun en ollut niistä kuullutkaan. Kummatkin näyttivät/kuullostivat hyviltä, ja molemmat ovat Moyoco Annon, mikä olisi kanssa plussaa.
Love Celebin olen lukenut jo, ja mielestäni sarja oli oikeinb hyvä. Shinjo osaa mielestäni piirtää komeita miehiä, ja olihan tässä mangassa mukana vähän kuumia tunteitakin. 😎

Joten, Bleach tippui. Vaikka olen ajatellut antaa sille mahdollisuuden, niin pidän näillä näkymin enemmän näistä sohjoisemmista tapauksista.

– Yksi nimeltä mainitsematon sangatsulainen joka offailee joka ketjuun yhden lauseen viestejä, ja joka käyttää niin isoa signaturea, että kone hidastelee. =___=
– Jotkut pirun legginsit. Ainakin mustat ja niissä on nappeja nilkoissa.
– Olis ollu NEO-lehti Salossa, mutta maksoi 10.40 eikä minulla ole rahaa.
– Pitää piirtää seinille. Ei jaksaisi, mutta on pakko!

// Ja tää: [phpBB Debug] PHP Notice: in file /viewtopic.php on line 943: date() [function.date]: It is not safe to rely on the system’s timezone settings. You are *required* to use the date.timezone setting or the date_default_timezone_set() function. In case you used any of those methods and you are still getting this warning, you most likely misspelled the timezone identifier. We selected ’Europe/Helsinki’ for ’EEST/3.0/DST’ instead

Näitä kaksi tuolla yläreunassa, kivasti sivu venyy. =___=

Olen ihan sika ja sanon että mangassa kiinnostaa juuri se japanilaisuus. Kyllä me tiedetään miten eurooppalaiset elää, ja amerikkalaisten elämäntavat tulevat jotenkuten tutuiksi TV:ssä, mutta entä japanilaiset?

Tässä vieressäni on Viivi ja Wagner, sekä Azumanga Daioh. Stippisarjakuvia, vaikka ensimmäinen meneekin hieman fantasian puolelle. (puhuva sika, woot) Pidän V&W:stä, sillä Juba osaa tehdä huumoria suomalaisille. On juttuja kesämökeistä saarella, pääsiäisestä, perinteisistä joulutavoista etc.
Azumanga Daioh kertoo ainakin itselleni pian ajankohtaisesta lukioelämästä, japanilaisuudesta, joka kiehtoo erilaisena kulttuurina (mm. uudenvuoden pyhätöt, siivousvuorot, koulujuhlat etc.)
Jälkimmäistä luen innolla, ja opin siitä paljon uutta. (ei, manga ei ole enää vain viihdettä!)

Joku mainitsi bishiet? Eikö Kapteeni Haddock riitä enää? :<
Tai Tintti? Tai Piko ja Fantasio?
Varsinkin viimeinen parivaljakko vetää vertoja monille bisheille. :—3