Forum Replies Created
-
Posts
-
Joku kaipaili kuvia Romano-figuuristani? Tässä tulee. Kuva ei ole aivan huippulaatua, mutta minkäs teet.
Osaan kyllä, itse asiassa aika monenkin. Jotkut lastenlaulut on äärimmäisen helppo osata ulkoa, mutta osaan myös jotain vaikeampiakin biisejä. Japaninkielisistä osaan Maki Otsukan biisin ’Memories’ sekä Vocaloidien ’Alice Human Sacrificen’. Jälkimmäisestä en ole nähnyt lyriikoita vaan olen opetellut korvakuulolta. Olen siitä melkoisen ylpeä.
Next: Pidätkö kalakukosta?
Hetalia-larp tuli ja meni. Flunssa tuli ja meni (saattoi olla sikalenssuakin, mene ja tiedä). Urumista tilaamani Romano-figuuri tuli ja meni yöpöydälleni. <3 Olen niin iloinen että sain tilattua kyseisen figun, viime kerralla ne myytiin loppuun parissa tunnissa. Ei tässä kyllä mikään kiire olisi ollut, vielä viikonkin päästä niitä figuureja on kunnolla varastossa. No, ei vara venettä kaada. Hirmuisen kalliita kylläkin verrattuna kokoon. Taitaa jäädä ainutkertaiseksi ostokseksi.
Sattuiko joku katsomaan tänään telkkarista sen "Barbie ja kolme muskettisoturia"? Minä katsoin. :’D Todella järkevää vapaa-ajan viettoa kuusitoistavuotiaalle. En pitänyt kyseisestä leffasta. Kaikki tapahtui liian helposti. "Nyt minä menen Pariisiin! En joudu nukkumaan kadulla, koska päädyin SATTUMALTA palvelijattareksi linnaan, jossa työskentelevät SATTUMALTA juuri ne tytöt jotka onnistuin suututtamaan matkalla tänne. SATTUMALTA heillä on juuri yksi vuode vapaana yllättävän hulppeassa ja ihanassa palvelijoiden talossa ja SATTUMALTA linnan vanha koukkuselkäinen palvelijatar tietääkin salahuoneen, jossa musketöörit harjoittelivat ja jossa voimme treenata salaa (sillä SATTUMALTA meidän kaikkien unelmana on tulla muskettisoturiksi)!" Realismi ja vaikeudet, missä olette?
…Ai niin, kyseessä on pikkulapsille suunnattu satuelokuva.
Ei iskenyt minuun yhtään. Olisi kylläkin hyvä rantabiisi. Näen sieluni silmin meren, palmuja ja hiekkarannan. Leppoisaa ja rauhallista — mutta liian leppoisaa ja rauhallista minun makuuni. En jaksaisi kuunnella tätä biisiä useampaan kertaan. En tykkää yleensäkään tämäntyyppisestä musiikista, joten se selittää tylyn arvioni. Joudun antamaan kuutosen. Valitan.
Next: Zektbach – Blind Justice (Omasta mielestäni älyttömän vaikuttava ja upea biisi. Soinut päässä useamman päivän.)
Ehdottosti Twilight. Aivan yliarvostettu, vaikka kirjat ovatkin ihan luettavaa kamaa. Bellan näyttelijä oli liian nätti ollakseen "tavallinen tyttö" ja mikä omituisinta ja rasittavinta: hänellä oli lähes koko ajan suu auki. Eikä se paljon puhuttu ja kehuttu Edwardin näyttelijäkään niin taivaallisen ihana ja kuolattava ollut, keskivertouros (lol mikä sana) minun mielestäni. Ja Edwardin glitteröinti näytti pelkästään naurettavalta. En ymmärrä tätä ääretöntä hypetystä.
Next: Suosikkibiisisi tällä hetkellä ja miksi?
Rege wrote:
Minua hiukkasen ärsyttää, että One Piecessä on nykyään niin pitkät openingit. Kyllähän pitkä opening korvaa endingin, mutta tuntuu niinkuin aina joutuisi kuuntelemaan kokonaisen kappalee ennenkuin päästään itse asiaa, toisaalta voihan tunnareitten ohi aina hypätä.
Hip! Vihdoin joku toinenkin on samaa mieltä. Rassaa pikkuisen kun joka puolella nettiä hehkutetaan miten se ja se uusi opening on niin siisti. Minusta nämä uudemmat eivät ole niin hyviä kuin vanhat, ja se johtuu nimenomaan tuosta venyttämisestä. Etenkin tämä 12. opening oli jo milteinpä huono. Ihan liian venytetty ja ihan liian laimea. Shounen-sarjan openingissa pitäisi olla mielestäni enemmän sitä äksöniä. Itse biisissä ei kuitenkaan ollut mitään vikaa.
Kaipaan One Piecen endingejä. Mieluummin OP + ED kuin pelkkä venytetty OP.
Ichigo Momomiya- ja Tooru Honda -kloonit ärsyttävät minuakin. Ei kukaan voi oikeasti olla sellainen. Ei kukaan jaksa olla loputtomiin täysin puhdassydäminen, kiltti ja toisia ajatteleva. Välillä on ajateltava myös itseään tai mielenterveyshän siinä kärsii. Monissa sarjoissa mieshahmoista löytyy paljon värikkäitä persoonallisuuksia, mutta naiset ovat sitten joko kilttejä, heikkoja ja pillittäviä naapurintyttöjä tai isotissisiä turhakkeita. Valitsepa sitten siitä sopiva samaistumiskohde.
Ja sitten hyvä ja aiheellinen kysymys. Miksi ne kaikki ihanat, naispuolisten fanien rakastamat bishit rakastuvat juuri siihen ylikilttiin, suurisilmäiseen ja kömpelöön itkupilliin? Mitä ne siinä näkevät? Tahtooko joku poika oikeasti tyttöystäväkseen rasittavan kimisijän jonka kyyneleillä täyttäisi useammankin järven? Olkoonkin kyse fiktiivisistä mieshahmoista. Ei ihme, että naispuoliset fanit pitävät shoujosankarittaria ärsyttävinä. Jos yhdestä muotista valetut ylisöpöt itkupillit saavat lauman poikia ihastumaan itseensä tuosta vain, tulee helposti sellainen olo kuin piirtäjät eivät edes viitsisi yrittää luoda persoonallisia naishahmoja.
Persoonalliset, vahvat ja realistiset naishahmot ovat minun mieleeni. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka FMA:n Izumi. Izumi on kovanaamainen ja osaa rähjätäkin, mutta on samalla myös lempeä vaimo miehelleen ja hyvä (ex-)opettaja Edille ja Alille. Hän ei kuitenkaan ole täydellinen vaan tekee myös virheitä (ihmissynteesin yritys) kuten normaalit ihmiset. Izumissa on lämpöä, voimaa ja äidillistä lempeyttä. Lähes kaikki muutkin Arakawan naishahmot ovat hyvin suunniteltuja eivätkä tylsistyttävän mustavalkoisia.
Liian heikot, aina pelastettavana olevat tyttöset ovat yksinkertaisesti ÄRSYTTÄVIÄ. Kuka sellaisia oikeasti sietää? Etenkin jos sama tyttö joutuu kerrasta toiseen siepatuksi vaikka kuinka yrittäisi parantaa ja tulla vahvemmaksi. Raivostuttavaa — eikä anna kovin kummoista kuvaa meistä kauniimman sukupuolen edustajista. Tekisi mieli kirjoittaa prinsessasatu, jossa lohikäärmeen vankina riutuu komea prinssi eikä prinsessa.Jessh. Pseudomangan aatelia, sanon minä. Chmakova piirtää hyvin ja osaa tehdä mielenkiintoisen juonen. Hahmoista ei voi olla tykkäämättä. Parasta koko sarjassa on kreisihuumori ja conelämän kuvaaminen. On myös kiva bongata viittauksia oikeisiin sarjoihin (esim. muunnellut sarjojen nimet kuten "Sailing Moon", "Fruity Basket" ja "Half-metal Alchemist"). Tätä sen olla pitää.
Lempihahmoni on Beth, kakkosena tulee Christie ja sitten Sandra. Matt menettelee, mutta on ehkä hieman liian yrmy ja kyyninen minun makuuni. Monica ja Hyu-Jeong ovat hauskoja ja Raj symppis. Emilykin on siedettävä, ei onneksi sellainen ilkeä exän perässä roikkuja kuten aluksi pelkäsin. Hyvä, Chmakova. o/ Mielestäni paras Dramaconin osa oli kakkonen, kolmosessa oli ehkä vähän liikaa ihmissuhdedraamaa minun makuuni. Olisin mieluummin halunnut lukea itse conista kuin Bethin ja hänen äitinsä riidasta. Mutta ei sekään juonikuvio kehno ollut.
Dramaconin käännöstä on miellyttävä lukea muutamaa pikku poikkeusta lukuunottamatta. Välillä tulee vastaan todella töksähtäviä kommentteja joista huomaa heti, että kääntäjä on valinnut suoran käännöksen ("Mutta näytit niin söpöööööltä!" oli vuorenvarmasti aluksi "But you looked so cuuuuute!"). Hyvää työtä kuitenkin, ottaen huomioon että Dramacon on Pauna Median kääntämä sarja.
Tjaa-a. Kyllähän tämä hieman pelottaa, mutta ei niinkään omalta kohdalta. Olen suht terve enkä kuulu riskiryhmään, melko epätodennäköistä että kuolisin tähän tautiin. Pelkäänkin lähinnä yhden kaverini puolesta. Hän kuuluu riskiryhmään eikä ottanut rokotetta vaikka olisi sellaisen saanut. Itse en tiedä mitä ajatella rokotteesta. Äiti sanoo, että sellainen pitäisi ottaa, mutta se on niin nopeasti kehitetty ettei sivuvaikutuksista ole vielä tarpeeksi tietoa.
Ähh. Hetalia-larppiin on viikko aikaa. Ja nyt pelottaa ihan kamalasti. Pelkään että porukka sairastuu tai estyy muuten tulemasta. Eilen nimittäin sain kuulla että Amerikkamme on kipeänä, lääkäri oli vieläpä epäillyt sikainfluenssaa. Pitää nyt toivoa että se paranee ja että kyseessä ei ole taudin vaarallinen versio. Olen ihan hermoheikkona. Valmiiksi kirjoitettu juoni kärsii yhdenkin tärkeän hahmon puuttumisesta.
En aiemmin ottanut sikainfluenssaa kovin vakavasti (uutisissahan sanottiin ettei se ole kausi-influenssaa kummempi), mutta nyt olen alkanut tosissani pelätä. En ole näin hermostunut pelkästään larpin ja sen juonen takia, vaan yksi larppaajista on diabeetikko, ja diabeetikothan kuuluvat sikainfluenssan riskiryhmään. Pelkään nyt että kaverini saa taudin ja pääsee pahimassa tapauksessa hengestään. Eilen en meinannut saada nukuttuakaan kun olin niin hermona. Kaverini netti ei toimi ja kännykässäkin on niin kehno akku etten saa häntä aina kiinni. Mitä jos hän kuolee? En saa mitenkään tietää siitä, sillä hän asuu toisella paikkakunnalla eikä ole perhetuttu tai mitään, joten vanhemmat tuskin älyäisivät ilmoittaa minulle jos hän sairastuu sikainfluenssaan.
Olen suunnitellut ja odottanut innolla tätä larppia miltei puoli vuotta, mutta nyt vain pelkään. Meitä larppaajia on n. 20, sikainfluenssaepidemian edetessä näyttää valitettavasti melko epätodennäköiseltä että kaikki pääsevät paikalle. Turhauttavinta tässä on se, etten itse mahda asialle mitään. En voi vaikuttaa siihen, pääsevätkö larppaajat paikalle vaiko eivät. En mahda mitään sille, jos riskiryhmään kuuluva ystäväni sairastuu.
Enpä oikeastaan. Olin kamala keimailija. Mutta toisaalta se on omalla tavallaan ihan söpöäkin. :’>
Next: Pidätkö omasta lauluäänestäsi?
yotsureneko: Allekirjoituksesi on vähän levottoman oloinen. Mielestäni yhden noista kolmesta voisi jättää hyvin pois, kokonaisuus paranisi siitä. Ylin lause on kuitenkin mukavan pirteä ja jää mieleen. Kasi miikka.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
