SlamDunk

Juupa juu. Aika monessa asiassa (kirjoissa, elokuvissa, käsitteissä jne.) aikamatkustuksen onnistuessa vaikka menneisyyteen oman elinajan sektoriin, henkilö menee sinne tulevaisuuden ruumiissa ja voi näin vahingoittaa tietämäänsä tulevaisuutta hyvinkin rajusti. Mutta entäs jos aikamatkustuksessa pelkkä mieli matkustaisi menneisyyteen. Silloin pääsisi näkemään menneisyyttä tekemättä minkäänlaista vahinkoa, kun olisi pelkkä sivustakatsoja, jota kukaan ei havaitse. Se voisikin olla kivaa, eikä silloin tarvitsisi pelätä tuhoavansa tulevaisuutta. No mutta eihän silloin pääsisi kokemaan mitään omin käsin, joten eipä kai sitten.

Nanakin wrote:

Ja Lostista en tiedä, mutta aika usein telkkariohjelmissa ihmisillä ei ole pienintäkään aavistusta mistä he puhuvat. Ajattelevat vaan, että niin kauan kun puhutaan tarpeeksi monimutkaisia, yleisö ei tajua ja ajattelevat ohjelmaa jotenkin aivan mahtavan viisaana kun siinä selitetään moisia asioita.

Jep jep. Toinen esimerkki on Journeyman, jossa aikamatkustus yritetään selittää valoa nopeammilla hiukkasilla, takioneilla. Siis mitä juupelia. Hiukkaset kulkevat niin nopeasti, että menevät ajassa taaksepäin. Great! Sarjassa on muutenkin hyvin monta aukkoa. Perhosvaikutuksella ei ole sarjassa mitään merkitystä. Tyyppi pelastaa vaan ihmisiä ja tulevaisuudessa ei tapahdu mitään.

Jos jonnekin saisin matkustaa, niin menisin kauas tulevaisuuteen hakemaan erittäin korkeaa teknologiaa ilmastonmuutosta ehkäisemiseksi, hankkisin niiden piirrokset, matkustaisin nykyaikaan, patentoisin ne ja elelisin herroiksi ja saattaisin auttaa ilmastoprosessissa. Jos en, niin ainakin teknologia harppaisi kunnolla. Ja sen myötähän saatettaisiin keksiä kaikenmoisia keksintöjä im:n estämiseksi.
Toinen olisi, että matkustaisin aikaan, jolloin olisin n. 5-vuotias ja eläisin elämäni uudelleen välttäen suurimpia virheitä mitä olen tehnyt. Tosin 5-vuotiaan aivoihin ei välttämättä mahtuisi niin paljon muistoja.
Ja kolmas olisi -80-luvulle Japaniin kuuntelemaan Deep Purplen hieno keikka.

Blackbeard wrote:

Mä haluan että mun oma teemamusiikki soi, ja taustalla liekehtii ja räjähtelee, kun otan erittäin suurielkeisesti nämä kilon painot pois nilkoista ennen armeijan ensimmäistä lenkkiä. Ja maan pitää olla tarpeeksi pehmeää, että ne uppoaa sentin verran, kun pudotan ne maahan. Ja sitten jonkun pitää huutaa ’Sugoiiii’ tai vastaavaa. Muuten en ala.

Tuo oli hyvä. Sai nauramaan. Off-Topicin sivulta 124.

No mutta One Piecehan on suositeltu yli 12-vuotiaille ja sen Sogekingin merkityksen olisi voinut pistää ruudun sivulle, niin kuin esim. santooryu (kolmen miekan tekniikka). Ampunaamio kuulostaa joillekin 5-vuotiaille suunnatulta nimeltä. Ja merijunassakin sanottiin jossain vaiheessa Ampunaamion sijasta Sogeking.
Ja onhan se Sogeking hieno nimi. Ja hahmo. Ampunaamio nimenä taas ei todellakaan.
Se oli muuten aika naurettava se kirjassa 33 oleva seitsemän olkihattupiraatin risteytys. Luin meinaan vähän aikaa sitten ekaa kertaa sen.
Tuli kanssa mieleen, että minkä näköiseltä Usopp näyttäisi normaalilla nenällä.

Kyllä se Slam Dunk muuttuu alusta vähän epäpoikamaisemmaksi, kunhan päästään matseihin.

Nyt tuli an&ri:n vististä omat unet mieleen. Viime yönä näin niin random unia, että en erottanut niitä todellisuudesta hereilläkään. Yhdessä yksi kaverini kysyi, että koska haluan tulla heille yöksi. Tuli vähän yllätyksenä, koska ollaan hänellä yötä aina jossain 10 hengen porukassa. Toisessa mä olin omassa huoneessa ja mun vaatekaapissa kiipeili joku 3-vuotias poika. Sitten se tippui ja kun menin katsomaan, että mitä kävi, niin se olikin joku musta villakoira. No sen kyllä tunnistin uneksi, mutta en enää muista muita. Yes, very, very interesting.

Tuntuu oudolta herätä taas auringonlaskun aikaan.

Rege wrote:

Dark_ice wrote:

Nyt alan katsomaan Bleachia.. hitsi, olen vasta 95 episodessa -___- Haluaisin päästä jo 100 episodiin! :’>

Hyvä kun joku jaksaa katsoa. Minulla ainakin kuoli kiinnostus siihen animeen, jossain jakson 83 paikkeilla.
Se Bounto(ko?) saga oli vaan niin suunnalloisen tylsä. Ja nyt on alkanut tuntumaan, että mangakaan ei kiinnosta yhtä paljon kuin ennen. Saa nähdä kuinka kauan enää tykkään Bleachista.

Sehän on siis filleri-saaga ja nehän on lähes aina tylsiä. (Tai no bountosta en voi sanoa, koska en katsonut sitä.) No en kyllä voi sanoa, että Bleach olisi sen bounto-arcinkaan jälkeen mitään hienoa.
Ja kiva kun taas yksi innostui ES21:stä.

Huhhuh! Nukuin jotain 13 tuntia ja heräsin vasta neljältä. Ei kiva. Voi olla vähän vaikeaa luoda alle viikossa sopiva unirytmi koululle. No kai mä nyt jotenkin selviän…
Nyt soi OP movie 10 soundtrackin Fanfare. Biisissä on niin tarttuva riffi ja kertosäe, että pitää vaan kuunnella.

Vähänkö ihme, että lumet on pysynyt kuukauden maassa näinkin etelässä. Kivaa. Harmi vaan, että muutaman kymmenen vuoden päästä tällaisesta on turha edes haaveilla…

Totahan kai jatkan. Ja nyt kiinnostus heräsi kunnolla. Enkä kyllä lue mitään muuta sarjaa, ennen kuin olen saanut tämän päätökseen. Paitsi siis viikottaiset luvut SJ:stä.

Vois hommata ES21:stä pari kirjaa. Pari numeroa Slam Dunkiakin pitäisi ostaa. Kunhan saan mopon ostettua, niin ehkä sitten. Harmi vaan, että ne maksaa niin paljon.

Noniin! 3 päivän päästä mangamaanantai. Pääseepi hommaamaan taas One Piecea.

Blackbeard wrote:

Luin juuri Jumpin joulu/uusivuosi spesiaalin. Jokaisesta Jumpin sarjasta jouluun liittyvä 4-koma. Kuten arvata saattoi, huumorisarjojen olivat parhaat. Beelzebubin oli ehdoton suosikkini, ja Gintama ja Kochikame olivat kanssa aika loistavia. Kochikamella oli ehkä kaikkein sympaattisin. Narutolla oli yllättävän hauska, ja One Piisulla oli kanssa hupaisa, vaikkakin vähän surullinenkin. Bleachin vitsi ei naurattanut lainkaan.

Miten löysit? Olisi kiva itsekin lukea.