SlamDunk

Yippee! Sain vihdoin aloitettua koripallon. Epävirallisesti tosin. Joka torstaina kolmen jälkeen liikuntamyllyssä. Siellä oli joku venäläistaustainen valmentaja, joka vain pyysi kaikki kentällä olevat tyypit pelaamaan. Ei ole mitkään varsinaiset treenit vaan ainoastaan pelataan ja valmentaja huutelee ohjeita samalla kun pelaa itsekin. On muuten niin paljon erilaista kuin koulun koripallo. Koulussa kaikki on joko passiivisia tai sitten juoksee sokeasti pallon perässä, mutta siellä kaikki oli innostuneita ja osasi sentään hakea paikkoja. Itse en kyllä tehnyt yhtäkään koria, mutta sen sijaan sain tehtyä monta syöttöä, jotka johtivat koreihin.
Helpottunut olo, kun ei ole enää mitään koetta tai projektia tehtävänä. Tänään oli vielä yhteiskuntaopin koe (niin tylsä aihe, että kokeisiin luku on erittäin tuskaa) ja äikän tutkielman viimeistely. Ja ensi jaksossa tulee olemaan kuusi tuntia vähemmän viikossa, kuin tässä jaksossa, rentoa. Ainoa huono asia vaan on, että nyt pitäisi skarpata koulunkäynnissä, kun on vika jakso. No ei kai se nyt niin hirveää ole.
Oi! Suomalaisen tilaus tuli! Real 3 ja 4 ja HxH 12.

Ei minkään värinen, koska tarkoitat "green house":lla kasvihuonetta ja sen seinät on lasia. Tosin tuossa on semmonen typo, että "greenhouse" on kasvihuone, "green house" on vihreä talo. Tarkoitit varmaankin siis kasvihuonetta, koska muuten tässä arvoituksessa ei olisi mitään järkeä, joten kasvihuone siis taitaa olla oikea vastaus.

shiRO wrote:

eerol wrote:

Polkuanturamies ei oikein auennut mulle, mutta ei kyllä käännös englanniksikaan.

Polkuanturathan ovat ne pehmeät osat joidenkin nisäkkäiden, esim. koirien, tassuissa. Kumallahan on siis samanlaiset nyt käsissään. Nimellä ei kyllä tunnu olevan muuten mitään yhteistä voimien kanssa.

Anturathan taitavat hylkiä vettä. Sen kautta saa erittäin kaukaahaetun voiman, että Kuma anturoidensa avulla "hylkii ilmaa" ja kaikkea, mihin anturoillansa koskee.

Juu, ihan hyvä pokkari oli. Brookin menneisyys (niin kuin aika useat takaumat) oli melko puuduttava, kun sen oli jo kerran aiemmin katsonut. Vitsitkin alkoivat olla jo vähän puisia, kun samoja toistettiin uudelleen (niin kuin esim. se "Kakitko sä?" (osittain johtuu myös siitä, kun sitä on kulutettu aika kivasti tällä foorumilla 46-kirjan ilmestymisen jälkeen)), mutta oli siinä kirjassa paljon hyviäkin vitsejä, kuten "Noinko hän toimii?!" (tai jotain vastaavaa), kun Brook avaa kallonsa.

Seuraava kirja on sitten vielä parempi kuin tämä (ainakin mun mielestä, loppuvaiheessa varsinkin). Innolla odotan. Tulee yksi megapaljastus.

Hmm. Luultavasti olisin tulossa. Olisi kiva kokea joku con edes kerran elämässä. Ja näkisipähän muitakin Sangatsulaisia. Yksin pitäisi tulla, koska kukaan kaveri täällä lähellä ei ole kiinnostunut mangasta niin paljoa, että matkustaisi junalla Tampereelle.
Pari juttua vaan askarruttaa: Kuinka lähellä Tampereen juna-asemaa Tamperetalo on, jos hankkii lattiamajoituksen, niin pitääkö ottaa makuupussi mukaan (ei jaksaisi raahata mukana) ja vielä se, että onko pakko cossata jotain. Viimeinen hoituisi sillä, että cossaisi Beelzebubin Ogaa. Siinä ei tarvitsisi kuin piirtää eräs kuvio kämmensyrjään ja siinä se.
Näihin olisi kiva saada vastaus, jos joku tietää.

Yes. Ollut reilu vuosi käytössä. On kyllä tullut huomattua, kuinka paljon kätevämpi lyijytäytekynä on tavalliseen lyijykynään verrattuna. Ei tarvitse joka välissä läydä teroittamassa kynää ja sitten ärsyyntyä, kun lyijy katkeaa teroitettaessa. On pitkissä kokeissa varsinkin kätevä, kun hiiltä kuluu paljon ja teroitettaessa menisi kallisarvoista aikaa (olen nimittäin perfektionisti kokeissa ja pitää aina kirjoittaa kaikki mitä tietää ja sen takia jään aina tekemään koetta siihen asti, kunnes opettaja otaa kokeen väkisin pois). Ja tuntuuhan se paremmalta kädessä, kuin tavallinen lyijykynä.

Paystation 3?

Toivottavasti ainakaan Sangatsu ei tule koskaan julkaisemaan mitään Fairy Tailia suomeksi. On niin monta muuta sarjaa, jotka ovat hahmoiltaan, juoneltaan ja miljöltään (ja piirustustyyliltään) niin paljon rikkaampia, että mieluummin niitä. Fairy Tail on suorastaan ala-arvoista: Siinä on erittäin yksiuloitteiset hahmot, juonta ei ole ja piirustustyyli on selvästi Odalta matkittu. Suunnilleen ainoa hyvä asia koko sarjassa on takaumat, mutta niitäkään ei tekijä osaa oikein hyödyntää. Tuntuu, että sarja on niin suosittu sen takia, kun se on tehty sellaiseksi, mistä 10-14 -vuotiaat jannut varmasti pitäisivät. Siinä on koottu kaikki kliseet yhteen ja homma on höystetty liiallisella fan-servicella. Taas mä alan jahkailemaan ihan off-topicia. Ja anteeksi kaikki FT:n ystävät jos loukkasin.

Nojuu. Tietääkseni seineniä ei ole suomeksi suunnilleen ollenkaan, joten ehdottaisin erästä hyvin arvostettua mestariteosta, nimittäin Monsteria. Kertoo lääkäristä, joka pelastaa pojan, joka myöhemmin osoittautuu viekkaaksi ja tunteettomaksi massamurhaajaksi, jota ks. lääkäri alkaa jahtaamaan. Muistuttaa etäisesti Death Notea, mutta on monta kertaa parempi ja paremmin toteutettu. Erittäin hahmo- ja juonirikas sarja, joka on vertaansa vailla. Osia on 18.
Edit: Niin, 10-15 -vuotiaat eivät ehkä alkaisi lukemaan tätä, mutta tämä ns. mangasukupolvi vanhenee koko ajan ja alkaa kaivata vähän aikuisempaa mangaa ja voisivat sitten valita Monsterin kaupan hyllyltä. Eli ei ehkä juuri nyt kannattava julkaisu, mutta parin vuoden päästä ehkäpä.

Urheilumangaakaan ei kaiketi ole, joten Eyeshield 21 (37 kirjaa, loppunut), Slam Dunk (31 kirjaa, loppunut) tai Real (tähän mennessä yhdeksän osaa, ilmestyy suunnilleen yksi kirja vuodessa (joten ei siis kai kannattava)) olisi kiva.
Näistä komesta varmaankin tuo ES21 myisi parhaiten, on siinä sen verran hyvää huumoria ja teema, eli amerikkalainen jalkapallo voisi iskeä faneihin, sillä kaikki tietävät pelin, mutta eivät silti tiedä siitä suunnilleen mitään. Erittäin hyvä, paikoin koskettava, lähes aina hauska sarja, jossa pelit ovat intensiivisiä ja joissa taktiikalla on ratkaiseva merkitys. Voisi tulla hyvinkin suosituksi.

Ja Hunter X Hunter olisi myös erittäin kiva. Mielikuvitusrikas seikkailu, joka on yksi Japanin suosituimpia mangoja. Piirustustyyli ei ole mikään silmiä hivelevä, mutta yksinkertaisuudessaan hyvä. Kirjoja on tähän mennessä ilmestynyt 27 ja tekijä on joskus aika pitkilläkin sairaslomilla. Pieksee kyllä Naruton ja Bleachin (ainakin mitä se on Soul Societyn jälkeen) 6-0. Se ratkaiseva tekijä, miksi se ei ole niitä suositumpi taitaa juuri olla se piirustustyyli, mikä ei ole kaikkien mieleen. Mutta suosittelen. Hyvä sarja on.

Olin Natsi-Saksassa toisen maailmansodan aikoihin ja mun koti (kerrostalo) ja koulu oli siellä. No, mun koti poltettiin, kun siellä oli ollut juutalaisperhe. Katsoin tapahtumaa talon edessä ja mun luokse käveli sotilas. Sanoin hänelle, että olen tulevaisuudesta ja yritin todistaa sitä hänelle simpukkapuhelimellani. Lähdimme kävelemään koululleni päin ja yritin todistaa kameralla ja videokameralla, että olen tulevaisuudesta samaan aikaan, kun kaveri tekstasi tulevaisuudesta, että minne mennään illalla. Sotilas näytti kiinnostuneelta, mutta ei sanonut mitään.

Nnoh, sitten kun olimme menneet koulumme sisään, niin siellä sitten oli mun kummitäti ja hänen lapsensa (jotka olivat ihan jostain tuulesta temmattuja) ja muutama tuntematonta tyyppiä. Juttelimme siinä hetken ja sitten jotain ihme sotilaita alkoi ilmestyä. Ne olivat toisn näkymättömiä, mutta tiesin, että he olivat sotilaita. Siinä sitten muutuin yhtäkkiä Whitebeardiksi (tosin pysyin oman kehoni koossa) ja yritin hakata heitä. Tosin mitään ei tapahtunut ja sotilaat olivat vielä siinä. Sitten muutuin yhtäkkiä Slam Dunkin Sakuragiksi ja yritin hakata heitä päälläni, mutta voimat loppuivat aina juuri silloin, kun isku oli osumassa. Kun mikään ei tehonnut, lähdin porukan kanssa juoksemaan koulusta ulos. Sitten joku ihmeen oranssi massa seurasi meita maata pitkin ja tajusin, että siihen ei saa osua ja että pitää päästä koulun portille. Siinä taas WB:ksi muuttuneena yritin juosta mahdollisimman nopeasti portille ja pääsin kahden tyypin kanssa karkuun. Kuitenkin kummitäti ja hänen lapsensa jäivät sinne ja lähdin juoksemaan sinne päin. Lapsi oli jo kuollut, joten otin kummitätini ja juoksin taas portille (massa oli jo hävinnyt).

No sitten olin yhtäkkiä uimahallissa parhaan kaverini kanssa ja kummitätini yritti tappaa meitä ohjuskoirilla. Hänen lapsensa oli myös siellä (näköjään heräsi henkiin). Sitten sinne tuli taas jotain natseja ja yritti tappaa meitä.
Sitten kännykkäni soi ja kun otin sen esiin, niin sotilaat valpastuivat heti. Näköään halusivat puhelimen, joten heitin sen niille. Yksi natsi sai sen kiinni ja kuiskasi "My precious" ja hiipi kyyryssä pois muiden sotilaiden kanssa. Sitten yksi ohjuskoira osui heihin ja uimahalli oli romahtamassa. Sitten heräsin, kun koira haukkui siskoni monojen ostajille.

Äläs nyhhei Jugger puhu omista näkemyksistäsi, kuin ne olisivat absoluuttisen totta. Acen kuolemahan oli suuri juonenkäänne ja onhan Luffylla vielä paljon varteenotettavampi vastus, nimittäin Blackbeard. Ja varmasti Uudessa Maailmassa tulee Acen luokkaa olevia vastuksia, jotka haluavat merirosvokuninkaaksi.
Saas nähdä, mitä käy. Kun se läpän näköinen jätti kurkisti ja teloituspaikalla näkyi varjoja, niin luulin, että kapinalliset ilmestyivät sinne. Nomuttajuu, ehkä parempi näin. Toivottavasti WB:n porukka ja muut pääsee nopeasti karkuun, ettei tule mitään pitkityksiä.
Mitäs muuten luulette, montako lukua menee vielä, että muut olkihatut ilmestyvät taas kuvioihin?