räsynukke

Devissä on tunnus ollut jo melkein vuoden, mutta vasta tässä viime viikolla päätin alkaa oikeasti aktiiviseksi siellä.: D Paljoa matskua sieltä ei siis löydy, mutta kiinnostuneet voivat käydä kurkkaamassa osoitteessa http://jatt-an.deviantart.com/

Meillä oli halipäivä jo joskus syksyllä. Halasin kahta tyyppiä ja niitäkään ei olisi laskettu pisteiksi kun molemmat olivat tyttöjä.

Haha, olen ollut kirjoilla Devissä jo melkein vuoden, mutta vasta nyt päätin alkaa oikeasti aktiiviseksi.: D Piti laittaa allekirjoitukseen linkki, saa tulla moikkaamaan jos huvittaa.

Ahdistaa jotenkin hengittäessä. Aika lailla samaan tyyliin kuin joskus on allergian takia ahdistanut, mutta en tiedä johtuuko tämä sittenkin stressistä ja ahdistuksesta yleensäkin ottaen.
…Asiahan on niin, että isäni sai joku kuukausi sitten todella, todella hyvän työn Porista. Joten nyt hän on muuttamassa Hämeenlinnasta sinne. Ja no, minä olen koko ikäni asunut tässä samassa Loppi-perunassa, samassa talossa ja silleen. Olen tyytyväinen elämääni, eikä perheessä ole paljoakaan valittamista. Aina on kuitenkin kiehtonut ajatus siitä, että pääsisin muuttamaan jonnekin. Hell, melkein toivoin vanhempieni eroavan että saisin mahdollisuuden muuttaa (mikä ei ollut hauskaa enää silloin kun ne sitten oikeasti erosivat. Enkä edes päässyt isän luokse). Reilu vuosi sitten isä melkein muutti Jyväskylään, pyysi jopa mukaansa, mutta olin liian arka suostuakseni. Siitä lähtien on pyörinyt mielessä "mitä jos mä olisin silloin avannut suuni..?" Joten nyt kun sain tietää tästä Pori-jutusta, niin kerroin melkein heti muuttavani hänen ja naisystävänsä luokse.
Olen innoissani enkä kadu tai mitään. Mutta tiedän, että kun kerron tästä äidille hän varmasti vihaa minua. Tunnen häntä sen verran. Käy sääliksi. Myös sisaruksia jos niille tulee hankalaa äidin takia. Vaikka en tykkää äidin kanssa kovin paljoa jutella ja jotenkin en pidä hänenn persoonastaan, niin tuntuu silti pahalta ajatella että hän ei enää tämän jälkeen välitä minusta.

Gah, siitä ei pitänyt tulla noin pitkää valitusta. Sorry.

/kill edit/ Kumma kun Konamin ei ole vielä kirjoittanut Cosplaygaalasta blogientryä.

Historia alkoi tänään!o/ Meillä on mahtava opettaja siinä, tekee hommasta vielä hienompaa. Heti kun se alkoi tunnin alussa puhumaan niin levisi hillitön virne naamalle. Ei voi kuin tuijottaa sitä opettajaa, suurin piirtein ilon kyyneleet silmissä. Kuinka se osaakin motivoida niin, saa hyperaktiiviseksi koko päiväksi. Tulee sellainen fiilis, jotta kyllä on kannattanut odottaa historian kursseja siitä lähtien kun ne loppuivat keväällä. Luokka pysyy koko tunnin hiljaa ja koko ajan on tekemisen maku suussa. Asiat jää mieleen kun ne väännetään rautalangasta keinoja kaihtamatta.

…Varjopuolena tosin se, että opiskeluun pitää tosiaan panostaa jos meinaa napata hyvän numeron. Kokeet osaa olla kinkkisiä ja joka kerta lukuläksyn yhteydessä pidetään kirjallinen kuulustelu. Vihkosta josta löytyy kaikki muistiinpanot, tehtävät ja monisteet saa arvostelussa kasin, numeroa korottaakseen pitää kirjoittaa asioita eri väreillä ja kuvittaa vihkoa aiheeseen liittyvillä piirustuksilla.
Eli heti kun pääsin eroon matikan läksyistä niin illat menee historian parissa.

Pokemonissa onnistuin nappamaan pari ihanaa pokemonia.: D Semmarit soi taustalla. Linkitin yhden niiden biisin Now Playing -topsaan, ainakin Cadmium tarttui jo syöttiin.~

Pitää piirtää jotain sinne hissan vihkoon.

Mitä. En kyllä pidä itseäni yhtään L:än kaltaisena, not at all. Varmaan tuli tämä tulos kun aika monessa kysymyksessä ei ollut kunnolla minulle sopivaa vaihtoehtoa niin piti valita ei-niin-sopivia.
Mutta tosiaan, like said, kiva kun tuossa testissä ei ihan eka kysymyksestä lähtien tiennyt että vastaukseksi tulee piraattikunkku.

Tein tuossa itselleni uutta avaa ja singaturea, mutta ei viitsi ottaa niitä käyttöön kun sigua pitäisi pienentää niin tuhottomasti. Nyt vaan odottamaan, josko nuo rajoitukset saataisiin muuttumaan tämän vuoden puolella.

"…The third girl, and the tallest by far (roughly 6 ft!) didn’t seem as open as the others. Her face had brown hair surrounding her face which brought out her shockingly blue eyes. She had a small, somewhat shy smile on her face as she shifted her feet a tiny bit…"
´ w ` Eka ajatus oli, jotta rakastan tätä ihmistä. Luulin jo että se jättää kyseisen ficin kuolemaan, mutta pääsinpäs kuitenkin esiintymään. Totally hyperactive mode.: D (vaikka tuo "shockingly blue" oli ei-niin-pieni ylilyönti)

Tänään oli ylimääräiset ottelutreenit, heräsin juuri sopivasti ehtiäkseni niihin. Porukkaa oli aika vähän ja kaikilla oli sellainen kiva fiilis päällä. Ainoa vaan, että alusta lähtien minua huippasi aika pahasti ja jossain puolenvälin jälkeen piti mennä istumaan enkä voinut lopussa ottaa erää muiden kanssa. Plus yhdellä tyypillä sattui jalka ja toiselta tuli verta. Hyvä alku lauantaitreeneille, indeed. Kirotut harjoitukset.. Pian siellä kuolee joku, ja lehdissä leviää tänään otettu ryhmäkuva tekstin "silloin he kaikki vielä hymyilivät" kanssa.

Luinko juuri yhden ihanimmista ficeistä ikinä. Tälläisinä hetkinä toivoisi, jotta ymmärtäisi englantia vielä paremmin.
Uh oh. Ei voi edes pomppia kun oli niin ihanaa tekstiä. Teki mieli karjua "TÄN TAKIA MÄ OON LUKENUT FICCEJÄ NÄÄ KAIKKI VUODET." Pitää vielä kirjoittaa kommenttia, muuten tulee favetuksesta huono omatunto.

On ollut aika inhottava viikko. Keittiötä on rempattu ja kurkku on ollut kipeänä ja koko ajan sellainen outo fiilis. Keskiviikkona oltiin Jennin kanssa alempivöisten treeneissä, halusin pitää niille alkulämmöt ettei tarvitsisi tehdä sitä omissa treeneissä. Loppujen lopuksi varsinaiset opettajat nakittivat minut pitämään koko treenit, ensimmäistä kertaa. Tiistaina lintsasin eka kertaa lyhyen elämäni aikana koulusta, jätin enkun valinnaisen tunnit väliin. Oli hauskaa kun kerroin siitä äidille. "Niin muuten, mä en tänää mennyt enkun valinnaisen tunneille. En jaksanut ja lintsasin." Mihin äiti sanoi "Aha".
Ja tänään oli lukuvuoden viimeinen matikan tunti. Seuraavan kerran on pakkollista matikkaa vasta syksyllä. Ensi viikolla alkaa uusi jakso, tuo mukanansa historian.

Olen ala-asteelta lähtien valittanut kavereille kun ne puhuvat liikuntatuntien yhteydessä "liikkaamisesta". Käyttävät sitä kuin synonyyminä urheilulle. Olen aina luullut ettei liikata ole suomen kielen sana, mitä kukaan ei tietenkään ole ottanut kuuleviin korviinsa. Eilen Suomen kielen perussanakirjaa selatessa iski sitten kyseinen sana silmään. "Liikata: ontua, nilkuttaa." Olin siis väärässä, mutta niin olivat (ja ovat edelleen) kaikki kaverini. Ja ei elämä, kuinka paljon pääsen ____ pilkkua tällä tiedolla. In your face, bitchies!

Pitääpi lukea Bakumanin uusin luku.

/kill edit/ Kuinka Friday Night Fever voi olla näin hyvä ohjelma? Taistelevat Virtaset (joista toinen on Salminen) on yksi parhaista jutuista radiossa ikinä.xD "Et sä voi tietää Kuusamon postinumeroa. Toi on taas tätä ’olin sillon Indonesiassa kun toi tapahtu’. Ooksä tilannu ittelles lehden sinne Kuusamoon? ’Menenpäs nyt töihin Kuusamoon ja lähetän itselleni postia!’ Kuka edes menee töihin Kuusamoon?!" Lol. But still, tämä nyt kuuluva ennustusjuttu on vain ja ainoastaan pimeä.

Ylläpidon huomautus: Muistathan foorumin säännöt koskien asiallista kielenkäyttöä! -Laurel

Joku voisi ampua minut nyt. Eksyin taas lukemaan sen yhden tyypin ficciä FF.netissä. Sellainen australiasta kotoisin oleva tyttö, kirjoittaa paljon ja vielä OTP:stäni, mutta sitä tekstiä ei kovin pitkää siedä lukea. Jotain masokistista täytyy siis minustakin löytyä, kun kaksi yli pitkää ja tylsää ficcisarjaa olen tyypiltä lukenut ja nyt kolmatta. Ne tekstit vaan on ihan hitusen parempia kuin suurin osa kaikesta SasoDei kurasta, mutta silti tekee välillä pahaa lukea kun alun jälkeen ficit taantuvat lähes PWP:ksi, venytetyksi hötöksi jossa käytetään liikaa sanaa perfect ja baby. En osaa yhtään sanoa, miksi oikeasti luen niitä. Joskus vannoin, etten enää vilkaisekaan tyypin ficcejä, mutta tässä sitä taas ollaan ja ainoa viidestä suhteellisen pitkästä luvusta jäänyt ajatus on "Miks mä tuhlasin tähän näin paljon aikaa?"
Pitäisi saada aikaiseksi kirjoittaa ficcarille kritiikkiä, mutta kynnys on korkea kun kommenteista päätellen kaikki muut ficin lukeneet, jopa oikeasti ja aidosti hyvät kirjoittajat, tuntuvat rakastavan kaikkia 15 lukua.

Avautuminen, sry.

Meidän porukalla on nykyään kuviksen tunneilla ihan ihme settiä. Jenni siirtyi meidän pöytään istumaan, ja ne jutut on yli randomeita. En saa työtä tehtyä kun porukat sekoilee vieressä ja hajoilen koko ajan. Sellaista hyperaktiivista nerokkuutta, josta ei jälkikäteen muista herkullisimpia juttuja.

Harjoittelen soittamaan Sibeliuksen Reconnaissancea. Ne juoksutukset ovat ärsyttäviä opetella, mutta niiden välillä olevat melodiat ovat kivoja. Tulee mieleen se yksi kohta The Little Negrosta, vaikka ei loppujen lopuksi muistuta paljoakaan.