Forum Replies Created
-
Posts
-
Queen – The Show Must Go On
En voi sanoin kuvata, kuinka paljon tätä kappaletta rakastan. Tämä on aina Greatest Hits 2 levyn kohokohta, mutta se tulee jotenkin aina yllätyksenä minulle. Kuuntelen tätä levyä lähes päivittäin, ja silti kuvittelen aina Friends Will Be Friendsin jälkeen tulevan The Invisible Man. Ja sitten pysähdyn täysin kuullessani tämän kappaleen alkusoiton, en voi tehdä mitään, odotan vain ensimmäisiä sanoja. Rakastan niitä. "Empty spaces -what are we living for, abandoned places -I guess we know the score, on and on, does anybody know what we are looking for?" Jotenkin tämä kappale jaksaa aina koskettaa minua… Mutta nyt se vaihtui:
Queen – One Vision
Täydellinen päätös täydelliselle levylle.( : Alkoi tehdä mieli paistettua kanaa…
Aloitin kitaran soiton viime kuussa^^ Itse asiassa olisin jo aiemmin halunnut aloittaa, mutta pikkuveli aloitti soittamisen, ja siksi epäröin. Lisäksi harrastan pianon soittoa, enkä tiennyt suostuuko äiti vielä kitaraankin. Sain kuitenkin synttärilahjaksi kitaran, ja nyt soitan innoissani. Kovin hyvä en tietenkään ole, mutta teen parhaani.
Rakastan kitaran ääntä, btw.
Ja jos nyt ihailemani kitaristi pitäisi mainita, niin se olisi ehdottomasti Queenin Brian May. Niin symppis tyyppi, ettei mitään rajaa, ja hyvä soittamaan. On suorastaan nautinto katsoa Queenin musiikkivideoissa kuinka keskittyneen näköisesti May soittaa.Suosikki sanasta tai sanonnasta en nyt tiedä, mutta ne joita käytän useiten ovat:
-Ma en tieda…
-Nallianinen (siis lauseen sisällä kakara tai lapsi yms. tilalla)
-Muahahahaa!
-Viisisataamiljoonaa.
-Miemmiemmiemmiemmiemmiemmiemmi…
-Mä haluun koneelle.
-Hymyile, niin ne luulee, että sä kuuntelet niitä…
-May the force be with you.
-Niin mistä me puhutaan?
-Lopeta tai suhun sattuu…
-Mikä oli?
-SusurraatioLisäilen sitten jos tule jotain muita mieleen~~
Tiituli83 wrote:
3. Toki on niitä ihmisiä, joita se ei kiinnosta, mutta mitä nuo ihmiset oikeasti tekevät siellä? Joitain nyt tietenkin kiinnostavat luennot ym. sellainen kiva, mutta ne joita ei kiinnosta coneissa yhtään mikään?
Anteeksi nyt vaan, mutta en oikein jaksa uskoa, että coneissa on kovin montaa ihmistä jota ei tapahtumassa kiinnosta mikään… Ja tässä tapauksessa kannattaa jälleen muistaa, että conit ovat julkisia tapahtumia, joten jos joku ohikulkija sattuu ajattelemaan, että menempä nyt katsomaan minkälaista tuolla on, niin en minä ainakaan mene häntä estämään. Ties vaikka tämä ihminen innostuisi suuremminkin animesta/mangasta/japanilaisesta kulttuurista.
Ja toivon todella, ettet tarkoittanut noilla ihmisillä "joita ei kiinnosta mikään" niitä, jotka tapaavat coneissa kavereitansa…Queen – Hammer To Fall.Tässä on niin uskomaton fiilis, että piristävät pakostakin. Voin melkein kuvitella olevani jollain kesäfestareilla kuuntelemassa tätä. Pidän siitä kuinka alussa kitaran soittaman kohdan jälkeen on ihan pieni tauko ennen rumpua. Tuntuu kuin… putoasi? En osaa selittää sitä, mutta se on vähän sama tunne kuin se kun vuoristoradan alamäessä ottaa vatsan pohjasta.: ) Ihana kappale.
Bon Jovi – In These Arms. Tämä on jotenkin hauska. Jotenkin toiveikas. Vaikka sanoista en pidäkään.
Mika – Lollipop. En nyt tiedä tekeekö tämä minua kovinkaan iloiseksi, mutta en voi kuunella tai hyräillä tätä hymyilemättä. Ja se hymy pysyy aika pitkään, joten kaipa tämä sitten tekee.
Queen – Don’t Stop Me Now. Tämä saa minut jotenkin täyteen virtaa. Rakastan sanojen "I’m burning through the sky YEAH!, two hundred degrees, that’s why they call me Mister Fahrenheit" laulamista.En ole vielä ikinä cossannut, ja ompelukone+minä=täysi kaaos, mutta aion silti yrittää parhaani ja saapua ensi kesän Animeconiin jedi tällingissä. Olen hulluna jedeihin ja suuri (sekä näennäisen toteutumaton) haaveeni on olla jedi, joten ajattelin näin viettää ainakin pari päivää unelmaani… Ensiviikonloppuna yritän hankkia kankaat ;’D Ja pikkuveljillä on sellainen leluvalomiekka, jonka ajattelin siepata. Padawan olisin aivan ehdottomasti, ei olisi kovin uskottavaa jos tämän ikäinen olisi mestari. Toivottavasti saan silloin hiuksistani edes jonkinlaisen padawaninpalmikon…
Olen kateellinen teille kaikille joiden nivelet naksuvat ;_; Minun eivät nimittäin naksu, vaikka kuinka käännän ja väännän…
Sarutobi_Sasuke wrote:– Kun mulla nyt koko ajan pyörii tarinat päässä, niin aina kun olen yksin, käyn jotain tarinan kohtia läpi. Esim. olen henkilö A ja käyn keskustelua henkilö B kanssa niin että ite puhun A:n vuorot ja sanon päässäni tai ääneen henkilö B:n vuorosanat. Tämän ongelman takia nukahtamiseen menee kaksi tuntia 😀
Sama juttu, mutta teen tätä joka ilta, oli kotona sitten ihmisiä eli ei. Tosin lausun sekä omani, että toisten puheenvuorot päässäni. Joskus en malttaisi ollenkaan nukahtaa, pidän silmiäni pakolla auki, kun on jokin kiva tarina kesken. Ja hetken kuluttua harmittaa kun ei enää saa unta…(tähän tosin auttaa, kun vaihtaa nukkumaan sängyn toiseen päähän) Joskus keksin omia hahmoja, joskus kuvittelen olevani joku manga-, kirja- tai elokuvahahmo. Joskus olen ajatellut, että pitää lopettaa tämä, mutta olen tehnyt tätä pienestä pitäen, enkä pääse millään eroon.
En sinänsä tee mitään kamalan outoa, mutta aina kun jään yksin kotiin alan soittamaan pianoa. Ja soitan aina ensin The Little Negron, sen jälkeen Can Canin ja lopuksi In Dreamsin. Vasta sitten kun olen soittanut nuo kolme alan soittamaan muita kappaleita.
Joskus kun olen yksin kotona laulan jotain. Ennen tein tätä paljon, koska pelkäsin yksin kotona olemista, mutta olen päässyt siitä jo kauan sitten yli. Tosin esim. ennen hiihtolomaa olin yksin kotona ja minun piti siivota ja lauloin koko sen ajan (noin 30 min) Jos sun lysti onta englanniksi keksien itse niitä sanoja… Ja usein kun olen lähdössä kotoa ollessani siellä yksin laulan Zen Cafen Todella Kaunista niin, että suljen ulko-oven viimeisten sanojen kohdalla. Vaihtoehtoinen kappale tähän on laulu nimeltä Erdelezi. Siinä ei tosin ole väliä minkä sanojen kohdalla lähden.
Ja sitten on vielä se, että tiuskin aika paljon esineille. Tietokoneelle, piirustuksille, kännykälle, radiolle ja varsinkin Playstadionille huudan koko ajan pelatessani. Joskus sormilleni kun ne eivät tottele pianoa soittaessa. Tätä tapahtuu myös silloin kun muita on paikalla, mutta enemmän kun olen yksin.Seuraava aihe olkoon: Omakuva. Eli simppelisti siis piirrät itsesi. Tyyli on täysin vapaa, eli omakuvalla ei nyt tarkoiteta, että sen olisi pakko olla realistinen (toki sellainenkin on sallittu). Got it? No, ei se mitään.
Deadline on 10.4.SingStar Queen.*___* Queen. SingStar. QUEEN. Olen seitsemännessä taivaassa, olen siitä asti kun SingStaria ensimmäisen kerran lauloin toivonut, että siitä tulisi Queen versio. Ja tänään sitten sain äidiltä viestin: "Arvaa kenen ostoskorissa on queen singstar?" En uskaltanut edes riemuita tai sanoa Puolukalle, ennen kuin todella näin sen ja pidin kädessäni. Ja sitten vain kiljuin "Täällä on One Vision! Ja Under Pressure! Ja -jess- Bohemian Rhapsody! Voi ei.. Ei kun on täällä Breakthru. I Want It All!" Lauloin koko levyn heti läpi. Olen.. olen niin iloinen…
Toinen ilon aihe on se, että Naruto.fi:ssä olin saanut erääseen kuvaani todella ihanan, rakentavan kommentin.: )Amppu: Ei sinne ole mitään pukeutumiskriteerejä!>.< Toivon todella, ettet tämän keskustelun takia kadota intoasi mennä coniin pitämään hauskaa, sillä se pukeutuminen ei todellakaan ole ainakaan kaikkien mielestä tärkein asia. Vaikka jotkut niin tuntuvat väittävän. Laitat vaan päällesi mitä huvittaa, kunhan viihdyt.
Tajutkaa nyt ihmiset, ettei coneihin ole mitään pukeutumis kriteerejä! Aloin ihan kirjaimellisesti nauramaan ääneen, kun luin tuon "tytöt vois laittaa mekot ja rimpsupaidat ja pojat siistit vaatteet". Ei elämä. Pukeutukaa ihmiset vaan normaalisti jos siltä tuntuu. Ja tällä en nyt tarkoita, että kaikkien pitäisi pukeutua normaalisti, mutta jos ei oikeasti kiinnosta cossata tai pukeutua muullakaan tavalla erityisesti, niin ei ihmisiä voi sen takia syrjiä.
Kerkesimpäs! Kuvatus löytyy täältä -> http://naruto.fi/?page=fanart&view=26812
Lupasin itselleni, etten tee suutelukuvaa, ja tässä sitä ollaan. En ole tuohon kovin tyytyväinen, mutta sen verran sentään, että laitoin tänne. Olin kyllä varma, etten ehdi…
Linkissä on myös selitys, joten enpä ala tässä nyt enempää sönköttämään kuvasta. Jos jotakuta kiinnostaa niin lukekoot naruto.fistä.
Ja olen ihan äärettömän pahoillani kuvan laadusta. Olen huono kameroiden kanssa.// Kiitos Spark^^ Pidän paljon tyylistäsi, ja ideakin oli kiva. Paljon parempi kuin kliseinen pusukuva ;’D
Tik Takin Vaarallinen muistuttaa minua aina Puolukan kummien lapsista. Olimme kauan sitten eräänä kesänä Puolukan kanssa viikon tämän kummeilla ja muistan vieläkin kuinka molemmat silloin vielä suhteellisen pienet lapset hoilasivat sitä "Sä oot vaarallinen". Nuorempi heistä osasi tuskin puhua^^
Darren Hayesin So Beautiful kappaleesta muistan aina aamut jolloin kävelin kerrostalon rappukäytäviä kohti kaverini kotiovea, miettien ja peläten myöhästynkö koulusta ja tekeväni äidin vihaiseksi.
Sitten on Queenin Don’t Stop Me Now. Muistan aina tämän kuullessani kuinka kävelin sisään kotiini ja tämä soi samalla kun äitini siivosi. Muistan kuinka äiti meni ulos ja aloin kuunnella musiikkia tarkemmin. En ollut ikinä aiemmin kuullut kappaletta ja silti yritin laulaa mukana. Sillä hetkellä rakastuin Queenin musiikkiin. Muistan kuinka ryntäsin levylaatikolle etsimään levyä jolla tämä kappale on.Minulle ei ole sattunut mitään vakavampaa, nilkka nyrjähtänyt pari kertaa, ja pienenä työnsin käteni oven saranoiden väliin mistä seurasi paljon itkua. Lisäksi minule on kerrottu, että kaaduin pienenä ojaan niin että silmäni jouduttiin puhdistamaan lääkärissä ja kerran työsin suuhuni sellaisen verhoissa olevan koukun ja repäisin kielen alta jotain irti. Mutta mitään vakavampaa ei ole sattunut. En ole edes nähnyt kamalasti tapaturmia, mutta tunnen ihmisiä joilla on koko ajan jokin paikka kipsissä tai muuten vaan satuttanut itsensä.
Kerran oli mammallani ja papallani (jotka ovat sairaankuljettajia) kun sinne tuli kolme about yläasteikäistä nuorta joista yksi oli tönäissyt toista joka oli kaatunut kaupan näyteikkunan läpi. Verta oli joka paikassa ja tönäissyt tyttö itki ihan hillittömästi. Pappa antoi ensiapua eteisessä, minä olin viereisessä huoneessa enkä uskaltanut katsoakaan eteiseen päin (en mielelläni katsele verta…). Sitten pappa ja silloin työvuorossa ollut mies lähtivät kujettamaan sitä veristä poikaa sairaalaan tai jonnekkin, ja kun kaikki olivat lähteneet hypin verilammikkojen yli paikkaan josta en varmasti näkisi niitä. Myöhemmin näin koulussa sen pojan, ihan hyvässä kunnossa näytti onneksi olevan.En ole varma onko minulla tällä hetkellä "bestistä" (en tykkää siitä sanasta D:). Olen ekalta luokalta asti ollut yhden tyypin kanssa parhaita kavereita, ja liikumme edelleen samoissa porukoissa, mutta jotenkin se on kuihtunut. Ikään kuin olisimme kasvaneet erilleen. Pidämme samoista asioista ja tunnemme toisemme hyvin ja jos minulta kysytään parasta kaveria nimeän hänet lähinnä tottumuksesta. Mutta en oikein tiedä enää…
Hänen lisäksensä ympärilläni on suht iso määrä ihmisiä joita voin kutsua kavereiksini. Välillä jokainen heistä on raivostuttava, ja silti olen aina heidän kanssaan. Suurimman osan ajasta kuitenkin pidän heistä. Voin olla heidän surassaan oma itseni. Joskus kuitenkin toivon ettei minulla olisi kavereita. Tiedän että se kuulostaa oudolta ja itsekkäältä, mutta olen niin huono ihmisten kanssa. Haluaisin välillä olla vain yksin. Kuvittelen, että välillemme tulee riitaa, ja kaikki jättävät minut. Kuvittelen olevani välkillä yksin. Kuvitelmissani olen iloinen. Ja tämä on niin itsekästä, sillä joillain ei välttämättä ole kaveita tai heitä kiusataan ja vaikka mitä, ja minä vain toivon ettei minulla olisi kavereita. Minun pitäisi varmaan olla kiitollinen heistä kaikista, mutta en ole.
Joo, mutta parasta kaveria en kyllä osaa nimetä. Olen vähän kaikkien luokkani tyttöjen kanssa. Ja vähän muidenkin.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
