Forum Replies Created
-
Posts
-
En ole (niin, varmasti todella moni onkin varastanut liikennemerkkejä…) Jos varastaisin, niin varastaisin sen Konginkankaalla olevan taajama-alueen (? liikennemerkit vähän hakusessa) merkin johon spreiattu lepakko. Batman!
Next: Mikä on hienoin näkemäsi cosplay-asu, missä ja millon?
Shugo chara! on hyvä sarja, ehkä vähän lapsellinen mutta hyvä silti. Hahmot ovat kivoja, vielä ainakaan ei ole tullut muita kuin Utau, joista en pitäisi. Riman tullessa olin tosin vähän epävarma, mutta myöhemmin Rimasta on tullut hyvä hahmo. Lempihahmoni on varmaan Ikuto, pidän myös Amusta aika lailla.
Ja viisi kirjaahan siis löytyy täältäkin päin (kappas kun Puolukan kanssa samassa talossa asutaankin). Sarjan keräämistä aion kyllä ehdottomasti jatkaa.
Animena olen katsonut pari ensimmäistä jaksoa, mutta olen niin laiska etten usein jaksa animea katsoa. Ja niin se sitten vain jäi. En kamalasti edes muista minkälainen se oli, onhan siitä kuitenkin jo yli vuosi…
Saat seepran näköisen seeprapostilaatikon täynnä seeprapostia.
Laitan sisään valosapelin ja Star Wars -fanin
Hauska ja symppis sekä juuri tuollainen "avamainen". Mukavan yksinkertainen ja hahmon linet ovat kivan väriset. Toisaalta taas valkoinen teksti pistää vähän silmään, siihenkin olisi voinut sopia jokin väri.
9½
Yue wrote:
Ja tosiaan kommenttien pituusrajoitus on toisaalta hyvä, mutta vain jos sen jäljellä olevien merkkien määrän näkisi jostain. Tällöin voisi yrittää tiivistää tekstiään, eikä kommentista jäisi puolia pois tietämättään. Ja kommentin lähetettyään ei joutuisi ’jonossa/listassa’ taas siihen uusimpaan, vaan voisi jatkaa suoraan mihin jäikin.
Tässä tylsyyksissä etsin yhden kommenttini (kävi taas tuskallisen selväksi hidas selaustapa ja kuvien järjetön määrä), jonka tiesin jäävän kesken ja laskin, että kommenttiruutu tuntuisi vetävän sellaiset reilu kaksisataa sanaa, eli minulla se taisi olla neljä riviä… Mielestäni naurettavan vähän.
Lievää offia, anteeksi.
Singstarin laulaminen on ihanaa.^^
Omistan Legentat, Abban, Queenin, Suomi Rockin ja Pop Hitsin. Viimeistä tosin tulee laulettua aika harvoin kun sen lahjana sain, mutta en kamalasti poppia kuuntele ja kappaleista tiedän suurinpiirtein kaksi tai kolme. Eniten laulan Queenia, kyseessähän on kuitenkin lempiyhtyeeni. Kappaleet tosin ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (We Will Rock You, We Are The Champions ym.) aika hankalia. Lisäksi Freddie vetää parissa kohdassa niin korkealle, että itsellekin tekee pahaa kuulla ääntäni kun yritän laulaa sitä, tai vaihtoehtoisesti niin matalalle etten pääse sinne millään (Crazy Little Thing Called Love, aagh…).
Kavereiden kanssa on mielestäni kivempi laulaa, vaikka musiikkimakuni ei sovi yhteen suurimman osan kanssa ja välillä tulee pientä valitusta kun haluan välttämättä laulaa vaikka Paranoidin (oikeasti, maailman helpoin biisi eikä kukaan haluaisi laulaa). Ja tietysti ketään näistä "laulukavereistani" ei ole kuullut Queenilta kuin yhden kappaleen eikä heidän kanssaan voi millään laulaa sitä levyä.
Saat huippu monipuolisen ja nykyaikaisen moniavaimen *mukana mm. laskutoiminto, paljon pelejä ja muuta ajanvietettä! Jos tilaat tämän päivänä saat lisäksi päivän ilmaisen nettiyhteyden! Soita siis heti ruudussa näkyvään numeroon!* jolla voit murtautua mihin tahansa maailman pankkiin ja jonka avulla saadut ryöstösaaliit lahjoitat tietysti räsynukelle.
Laitan sisään viisi Jaffa-mehujäätä ja samanverran omenatikkareita. (joojoo, iloinen räsynukke, mutta kai sieltä voi jotain muutakin saada)
Anteeksi kun nyt sanon näin suoraan, mutta tuollaiset avat saavat sulkemaan silmänsä ja toivomaan, että ne katoaisivat mahdollisimman nopeasti. Allekirjoituksissa arvostan yleensä sitä, että siinä todella on kirjoitusta, mutta ei minulla mitään ole kuviakaan vastaan, hyvän maun rajoissa. Koirat ovat joo söpöjä, mutta tuollainen allekirjoitus vie ihan tuhottomasti tilaa ja ovat ainakin räsynuken mielestä vain ja ainoastaan todella ärsyttäviä. Tuossa on lisäksi ties kuinka paljon tyhjää valkoista tilaa.
5+ ja sekin koirien takia.olisi muuten kiva jos vähän olisit perustellutkin edelliselle antamaasi kommenttia
En kamalasti kuuntele suomalaista musiikkia ihan siitä yksinkertaisesta syystä, etten ole löytänyt yhtäkään yhtyettä/artistia josta pitäisin. Joitain yksittäisiä kappaleita tulee kuunneltua paljonkin kestosuosikkeja ovat mm. Juice Leskisen Musta Aurinko Nousee (varmaan paras koskaan kuulemani rakkauslaulu), Leevi and the Leevingsin Elina Mitä Mä Teen, Zen Cafen Todella Kaunis ja Sonata Arctican Shy sekä Tallulah. Myös monet Eppujen kappaleet soivat ajoittain, niissä on sitä jotain mikä nappaa minua.
Hetkonen, nyt puhuin ohi suuni, onhan Suomessa yksi… yhtye jos sitä niin voi kutsua, johon olen tykästynyt. Nimittäin Seminaarimäen mieslaulajat. Kotoa löytyy Semmareilta yksi levy, Hakkaan Sun Oveen (nimi oikein…?). Sitä on tullut kuuneltua PALJON, lempikappale on vaihtunut usein ja tällä hetkellä taitaa olla levyn nimikkokappale.
Pidän englannin kielestä todella paljon, enemmän kuin suomesta. Tämä pätee myös musiikkiin, kuuntelen mieluummin kappaleita englanniksi.
an&ri wrote:
Muuta mitä olen kuunnellut paljon, on ainakin Rajaton. Rajaton on niin mukavaa kuunnella, ei yhtään soittimia (tai joskus harvoin joissain). Ovat taitavia laulajia kaikki.
Minä tutustuin Rajattomaan vähänaikaa sitten kun kaverini lainasi Rajaton sings Queen -levyn. En olisi uskonut, että mikään yhtye voi Queenin kappaleita levyttäessä päästä lähellekään alkuperäistä tasoa, mutta Rajaton todella yllätti minut. Kaikki kappaleet olivat huolella tehtyjä ja onnistuneita (ainoastaan I Want It All kuulosti jotenkin tukehtuneelta), Under Pressure melkeimpä parempi kuin alkuperäinen. Ja Love of My Life… Se oli niin kauniisti laulettu, että selkää pitkin kulkivat kylmät väreet.
Minulla on se ongelma, että päähenkilöön on aina ja pakko kehittää jokin vahva näkökanta. Jos päähenkilö ei ole suosikkini, niin alan kuin itsestään vihaamaan häntä (eli aika usein). Ja on välillä aika rasittavaa lukea mangaa tai kirjoja yleensä jos vihaa päähenkilöä. Joitain poikkeuksia tietysti on, esmes Harry Potter, mutta se tekee asioista entistä vaikeampaa.
Jaa että miksi naispäähenkilöistä ei pidetä? Vähän liian usein päähenkilöt sortuvat siihen liikaan söpöilyyn/ihkutukseen/angstaukseen, surullisen kuuluisana esimerkkinä TMM. Itse tosin pidän vielä Ichigoakin ärsyttävämpänä kahdessa viimeisessä osassa esiintyvää Berryä.
Onneksi naispäähenkilöissäkin on piristäviä poikkeuksia, itse ainakin pidin Nausicaästa ihan hirveästi.: )Täydellinen päähenkilö… Noh, itse pidän ns. cooleista hahmoista, joten oma täydellinen päähenkilöni olisi luultavasti tälläinen tavalla tai toisella. Ei siis huuda ja hypi ympäriinsä ja on fiksu. "Narutoimaisia" hahmoja vihaan, sellaiset yliriehuvat perussankarit ovat vain ärsyttäviä pellejä. Päähenkilön pitäisi silti olla vahva, mutta ei rehentelevällä tavalla. Olisi hyvä jos menneisyydessä ei olisi kamalia kliseekökkötraumoja ("yhyy olen orpo ja ollut yksin pienestä pitäen, orpokodissa kasvanut ja paras kaverinikin kuoli"). Esmes Fuhigi Yuugin Miakallahan ei ollut kontolla juuri mitään, pidin siitä todella (vaikkakin tästä hahmo sai hyvän syyn angstata kuinka ei ymmärrä muita ym, mutta jätetään se nyt huomiotta). Ja nämä edellämainitut pätevät niin miehissä kuin naisissakin.
Ulkonäöllä ei mielestäni ole niin kamalaa merkitystä, kunhan sopii hahmon luonteeseen eikä erotu liikaa (mutta ehkä vähän) sivuhenkilöistä.
Räsynuken tarina on erittäin tylsä, mutta kerronpa sen nyt kuitenkin.
Joskus vuonna nakki ja muusi (lue: viime vuonna) piirsin ensimmäisen ja viimeisen Conan fanarttini, Kaito Kidistä tietenkin. Koska olin lopputulokseen tyytyväinen sain älynväläyksen lähettää kuvatuksen Conanin toimitukseen. En halunnut laittaa kuvaan omaa nimeäni siltä varalta että se julkaistaisiin ja joku tuttu tunnistaisi minut, joten painin aika pitkään nickin kanssa. Olin samana päivänä tajunnut, että erään Aerosmithin kappaleen nimi ei ollutkaan Rag Dog, kuten olin aina luullut, vaan Rag Doll, eli räsynukke ja keksin laittaa sen nickikseni.
Jotenkin kiinnyin nimen suomennokseen, mutta se jäi unohduksiin, kun (kopiointia harrastava..) serkkuni laittoi sen yllättäen juuri meseen nickiksensä. Jossain vaiheessa aloin kuitenkin käyttämään sitä netissä ja nykyään yhdistän sen lisäksi lempikirjaani.Alun kitara (? olen todella huono tunnistamaan soittimia>.<) todella koukutti, pidän juuri tuollaisesta. Muutenkin soitto oli ihanaa. Vähän tunnelma latistui "karjunnan" myötä, mutta vika on ihan allekirjoittaneen korvien välissä. En vain voi sietää tälläistä. Sanat olivat kivat, parista kohtaa pidin vähän enemmänkin.
Ei tämä kuitenkaan juuri nouse massan yläpuolelle lukuunottamatta välisoittoja.
Seuraava saakoon: Queen – Bohemian Rhapsody, ihan näin mielenkiinnosta… En jaksanut etsiä alkuperäistä musiikkivideota joten saatte tyytyä tuohon.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
