Inu-Mimi

Koneella tulee piirreltyä silloin tällöin, harvemmin kuin peristeisillä lyijykynällä ja paperilla. Ja hiirellä töhertely ei tietenkään luonnistu samalla tavalla kuin tavallinen, varsinkin kun loppuun mennessä kädet tärisee simona liiasta ranteen pyörittämisestä. Animaatioita en ole koskaan tehnyt though, ei ole oikeanlaisia ohjelmia. Paintia käytän pienempiin juttuihin, niinkuin kuvalautojen "piirrä itsesi" tai "piirrä edellinen anime jota katsoit" -ketjuihin mutta muuten tulee käytettyä gimpiä. Sai palveli uskollisena kuukauen ajan mutta sitten loppui lisenssiaika enkä halua hakkeroida omaa konetta että voisi ladata uudestaan, siitä pitäisi kuitenkin lopulta maksaa. Oli se silti parempi kuin gimp, kokeilkaa vain jos tykkäätte piirtää koneella.
Laatu on niin ja näin. minulla ei yleensä riitä kärsivällisyys tehdä niitä loppuun.
Zutto: Goddamn älä ole itsekriittinen, tykkään tuosta. Tuo turkin laineilu ja kaikki.
poistin linkin omaan työhön btw, liian fugly.

KonaKonaKaabisteru wrote:

Hikarun ja Kaorun velisuhde ei tietysti ole täysin aitoa- niinkuin Azumanga Daiohissa ollaan käytetty piikkiriikkistä yuri-elementtiä (Kaorin suhteen), kun taas Ouranissa taas on piikkiriikkistä yaoi-elementtiä. (Kaorun suhteen) Coincidence?

Niitä yuri-viittauksia on nykyään lähes joka sarjassa (varsinkin SHAFTin ja J.C.Staffin sarjoissa. Azumangakin on J.C:n tuottama.) Kaipa se vetää. Niinkuin yaoikin, virallinen lehtitaide on käynyt epätavallisen homoksi viime aikoina. Ja sarjoja jotka ovat vähän kumpaakin ja niiden sekoitusta. Mutta ei sitä turhaan sanota fanipalveluksi, mikä muukaan minä olen kuin fani. Ouran on tässä tapauksessa ultimate fanityttösarja siinä missä strike witches on pantsuja ja niiden puutetta fanipojille. [/off]

Lucky Star no minna – Kumikyoku "Lucky Star Douga"

Jaa. Pläärään kansioitani jossa on varmaan lähemmäs sata kappaletta kaikenlaista Lucky Star -musiikkia kaikenlaiset remixit ja BGM:t mukaan lukien kun faneja lypsetään niin häpeämättömästi ja sitten löytyykin tällainen helmi jossa on yli kymmenen minuuttia character singlejä, drama CDiden oheismusiikkia ja alkuteemaa ja sen B-puolta sekoitettuna niconicomaisesti sointuvaksi kokonaisuudeksi. Wut. Tässä tämä "pakko saada kaikki katsomiini sarjoihin liittyvä" nyt kostautuu kun ei vain ole aikaa kuunnella kaikkea.
MI-MI-MIRAKURUN MINORUN-RUN

Yleensä itken animen lopussa niin ettei mitään rajaa. Jopa Azumanga Daiohin, eikä siinä ollut varsinaisesti muuta itkettävää kuin se sydäntälämmittävä valmistumislaulu. Jos en muusta niin siitä että sarja on ohi eikä sitä tule enää lisää. Paitsi no, Kaijia katsoessa, koska se oli niin fuckawesome loppuun asti ja toinen kausi on jo varmistettu (mutta se viivästyy koko ajan. I want my fabulous Ichijou). Siinä minä itkin vähän väliä, en vain sattunut lopussa. Ja Rozen Maiden, ei hemmetti. Sitten pitää aina vain kyylätä huoneessa koko loppuilta kun kaikki muuten kyselisivät mitä minä emoilen. Kun sain Geassin loppuun äiti kysyi sinä iltana miksi kävelen kuin zombie ympäri taloa.
Joskus sanotaan että jos joku tärkeä henkilö kuolee niin ei saa tehdä mitään tärkeitä päätöksiä noin vuoteen. Animen kohdalla tämä kai on muutaman päivän rauhoittumisaika ennen uutta sarjaa.
Ensi viikolla minulta loppuu viitisen sarjaa saman viikon aikana kun syyskausi lähenee loppuaan. BAAAAWfest.
Mangan kohdalla en tosin ole itkenyt kuin kerran, Hellsingin viidettä volaa ja erään hahmon kuolinkohtausta lukiessani. Juu en halua spoilata. En tiedä miten reagoin kun saan viimein käsiini fyysisen kopion sitä, ennen olen aina vain lukenut koneella. ;___;
Death Note kohtasi muuten voittajansa. Casshern Sinsin jakson 23 jälkeen olin hajalla monta päivää. Vaikka se oli ihan onnellinen loppu niiden kahden kohdalla, pakko että juoni liikkuu, en voisi toimivampaa kuvitella.

Minä olen aina ajatellut että vaikka Hitachiin kaksosten suhde onkin vahva niin se on puhdasta veljeyttä ja eristyneisyyttä ja että yaoi-vibat ovat täysin host clubin tuoton edistämiseksi. Ovathan he sellainen vetonaula siellä. Pelkkä mielipidehän tämä on mutta en pidä Hikarun ja Haruhin suhteesta. Osaksi siksi että Tamaki ja Haruhi sopivat niin hyvin yhteen. Ja osaksi siksi että kuvittelen Hikarun Ja Kaorun vieläkin niin eristyneiksi ulkomaailmasta ja muista vahvoista suhteista kuin toisiinsa (yhäkin täysin veljellisessä). Niinkuin Edgar Allan Poen novellista. No jaa se ei päättänyt hyvin.

Silti tuon trauman takia unohtamisen nielee noin 99% katsojakunnasta. Tuon huomasin katsoessani Code Geassin toista kautta jossa selitettiin erään tyttösen täysi rampasokeus kunnolla ja kaikki tajusivat että olivat nyökytellen hyväksyneet koko ensimmäisen kauden ajan ja puolet toisestakin kaudesta että Nunnaly oli sekä sokeutunut että rampautunut kun sai niin kauhen trauman äitinsä kuolemasta. Sunrisen onnistunut aiheen välttely vai fanien typeryys? Tällainen juttu vain tuli mieleen tuosta viestistä.

pikku-oRkki wrote:

Ja vaikka keskusteluketjujen kommentointi ei olekaan mahdollista, niin minkä tähden foorumia ei voi edes lukea yhdeksän jälkeen?

TÄMÄ. Entisellä foorumilla niitä pystyi lukemaan, eikä luulisi että nuorten herkkä sielu vahingoittuu vain siitä että joku lukee heidän tekstejään yöllä.
Ja katsooko Anttimme tosiaan They are my Noble Mastersin kaltaisia haaremusarjoja? Mä seuraan sua.

Järkyttävä viimeisen laulun syndrooma, koulupäivä kestää linja-automatkat mukaan luettuna yli yhdeksän tuntia eikä mitään musiikkia sinä aikana…. GTFO OF MY HEAD.
Ootsuki Kenji to Zetsubou Shoujotachi – Sayonara! Zetsubou Sensei