Forum Replies Created
-
Posts
-
Sandeboe94 wrote:
mariaholicia en voinut ostaa, eikä siinä tapahdu mitään seksuaallisesti pervoa
Mitä muuta pervoa on kuin seksuaalista tyyppiä? Ja kyllä siinä tapahtuu. Niin, vaikeapa sitä on ostaa kun ensimmäinen osa julkaistaan vasta tämän vuoden syyskuussa.
Ja kaupan kassat eivät nyt niin välitä ikärajoista, joku mangaan muutenkin perehtynyt saattaa vilkaista mutta ei Suomessa ole vielä julkaistu mitään niin K18 että se aiheuttaisi elinikäisiä traumoja.
Shonen-ain myynnissähän ei ole mitään pahaa, koska jos termit tuntee niin shonen-aissa ei ikinä tapahtu mitään seksuaalista jos ei pientä suutelointia ja kähmimistä lasketa. Ja tuo Gravitation sattuu olemaan juuri sitä kaikkein pehmeintä luokkaa, vaikka suuren suosion takia se otetaan aina shonen-ain malliesimerkiksi, joten siinä mitään pahempaa kuin mitä tavallisista romanssimangoista löytyy ole, tällä kertaa vain poika/poika. Ja epäilen vahvasti että suomikustantaja alkaa julkaisemaan niitä surullisenkuuluisia virallisia doujinsheja. Shounen aita ei myydä vielä suomeksi. Fantasiapeleissä… niin, shounen ain kysyntä on niin suurta että onko myyjillä enää intoa alkaa kyselemään ikää kymmenisen kertaa työpäivän aikana. Joku raja heillä silti on, ei kukaan ala myymään jotain muovitettua hardcorea jollekin joka näyttää kuuluvan ikähaarukkaan yhdeksästä yhteentoista. Ja mitä ikärajoihin tulee, sitä saa kysyä kustantajilta, koska eihän fantasiapelit niitä kirjojen takakansiin lätki.Inuyashaahan aioittiin jatkaa mangan loputtua, mutta kaipa manga venyi liian pitkäksi animelle tai se lopetettiin suosion laskun takia (luultavasti kummatkin), jolloin ei vain kannata studioiden alkaa mihinkään niin sitovaan.
Genshikenin kahta viimeistä volaakaan ei ole koskaan animoitu, mutta animen aika katkaistu loppu oli suunnilleen samanlainen kuin mihin mangakin olisi loppunut, miinus pari romanssihuipentumaa, mutta ne eivät muutenkaan kovin miellyttäneet faneja. Kaikki sanovat niitä "pakotetuiksi", minäkin.Eix tää menis niinQ tonne "Japanin kulttuuri"-osioon.
Hiraganat ja katakanat osaan suunnilleen, mutta sekoittuuhan minulla vieläkin sellaiset kuin シ ja ツ. Varsinkin kun en japania tarvitse mihinkään muuhuin kuin lukeakseni fanisarjakuvia ja sen sellaisia, ihan turhaan yritän saada tekstin näyttämään luonnolliselta kun japseilla on aivan kauhea käsiala. Piste. Kanjeja osaan… sellaiset toistakymmentä, yleensä apuna siinä asiassa on denshi jisho, josta tuppaan vieläkin katsomaan kaikki sanat vaikka japaninkielen sanakirjalla on erityispaikka tuossa tietokoneen vieressä. Joskus etsin puoli tuntia jotain kahta kanjia radikaalien avulla ja sitten se paljastuu joksikin tosi laimeaksi vitsiksi jota nauran seuraavat puoli tuntia. Puhuminen on outoa mongerrusta mutta enhän minä sitä tarvitsekaan. Vihaan 2ch-japania. Kielioppi on sanonko mitä ja lause loppuu aina wwwwww, kuin länsimaisten lol mutta paljon pahempi.
Puheesta kuuntelu ja ymmärtäminen sujuu paljon paremmin, animestahan sitä oppii, mutta enimmäkseen kekskityn kirjoittamisen opetteluun.
Niin, kannattaa ostaa japanin oppikirja. Itse sain ilmaiseksi tutulta että höhöö. Sen Takako karppisen oppaan.THE BACK HORN – Chaos Diver
winamp näyttää vain näistä vain jap. nimet. heh. tulee ylpeä olo kun ymmärtää mitä カオスダイバー pitäisi meinata, että olen laimea.
Nyt kun kerrankin soi shufflella The Best of Back Horn niin sitten löytyykin tällaisia helmiä, yleensä vain kuuntelen maksimissaan ekan albumin pomppien ja sitten toisesta REQUIEMin ja mahdollisesti kaksi biisiä sen jälkeen. Tätä on tullut kuunneltua aika vähän mutta ahh pakko saada lisää näiden musiikkia, tässäkin on joku vänkä sekoitus easy-listeningiä, hippikesää ja bändille asiaankuuluvia kitarariffejä.Se ettei kaupasta löydy enää minkään muunlaisia appelsiinejä kuin niitä joissa on se babyappelsiini sisällä, sitä ei voi syödä mutta siltikin se vie joskus 20% appelsiinin tilavuudesta. Miksi evoluutio kehitti ne niin? Ja se niiden repiminen irti on työlästä, tuntuu kuin tekisin väkivaltaista aborttia pelkällä käsisahalla ja salatiinottimilla.
Eilen tuli ulos Kalafinan "Lacrimosa", Kuroshitsujin toinen ED.
Paljon parempi kuin ensimmäinen btw.
Todella ahdistavaa musiikkia. Mikä on hyvä koska se antaa hiihtoloman pehmittämille aivoilleni jotain rikastetta.
Tulee mieleen kukuin aikainen tuotanto, tai Rozen Maidenille tehdyt insert-laulut. Niinkuin Kamp.
Pakkohan tätä on loopittaa. Kara no Kyokain eräs lopputeemakin on kiva. Silloin jo kuuntelin bändiä aika tiuhaan mutta hell nyt on pakko ladata niiden albumit ffffff. Olen minäkin esimerkillinen fani. Ottakaa se "esi" siitä pois niin saatte jotain hieman lähempänä totuutta.
Viime päivinä ladatut musiikit soivat. Eniten Rozen Maidenin jousialbumin Hikari no Rasenritsu, vilulla soitettuna tietenkin, ja Nami Miyaharan SKY. Olisivat julkaiseet sen yhtenä singlenä A Pathin kanssa (joka on vielä parempi omfg), soundtrack-julkaisu ei tee oikeutta.
Ai niin, MELL – RIDEBACK. Ridebackin opening (no shit sherlock). Sisälsi sekä englannin- että japaninkielisen version mutta imho englanninkielinen on parempi. Ehkä siksi että on harvinaista kuulla niin puhdasta englantia japsin suusta. Eksoottista. Oho, pitkä viesti. No tätä kirjoittaessa ehtivät biisit vaihtua aika monta kertaa.Mörkö seisoo kuistilla eli kokokuvassa. Sitten perspektiivi vaihtuu ja Mörkö näyttää pienemmältä kaukaisuudessa. Sen lisäksi Nipsu on nössö ja Mörön ensiesiintymisestä haluttiin tehdä pelottava. Ero ei ole niin suuri että pitäisi erikseen mainita.
Aloitusviestistä tuli vain tunne että oli aivan pakko päästä kertomaan kuina LOL SO RANDUM XDD oma koulu on. gee. samanlaisia tarinoita löytyy joka koulusta ja kaveripiiristä enemmän tai vähemmän.
Minä olen aina ajatellut aloittaa tarinan sillä että joku yrittää laskea nollan neliöjuuren laskimella ja joutuu johonkin tyhjälistöön, jossa saan sitten plagikoida Liisaa Ihmemaassa ja Yume Nikkiä. Voisihan hän joutua kirjaimellisesti hukkaankin. Paikkaan jonne ilmestyy taravoita niin nopeasti ettei ihmissilmä ehdi havaita ja sieltä katoaakin juttuja samaa vauhtia, mutta siellä on silti joitain ihmiskunnan ikuisia mysteerejä kuten graalin malja jotka ovat olemassa siellä koska niiden olinpaikkaa ei tiedä kukaan. Tietyt säännöthän Hukalla on, jos yksikin ihminen tietää asian olinpaikan, se ei voi olla hukassa. Sitten tyyppi voisi palata takaisin omaan maailmaan, ja alkaa etsimään kaikkea kadonneeksi luultu mutta joita ei hukasta löydy – joku siis tietää niiden olinpaikan. jopas nyt tekstiä suoltaa, en ole koskaan ajatellut noita ideoita eteenpäin. patentti haussa, patentti haussa, hus pois.I’m in love. Tietenkään minusta ei ole niitä ostamaan koska en vain osaa tilata mitään ulkomaislta (pankkikortti saattaisi olla tarpeen ಠ_ಠ), ja kirjahyllyssä on vain yksi aika amatöörimäinen ja halpa posliininukke jota kuitenkin pidän esillä koska sillä on kaunis pitsimekko…. Mutta japanilaisten pieni fetissi kaikkeen kauniiseen ja yksityikohtaiseen loistaa tässä. Itse tykkään eniten Dollgan nukeista, nyt myisin vaikka ensimmäisen lapseni kääpiölle jos saisin nämä Noella-kaksoset. Ihanaa vanhan ajan tuntua. Ja Arien-Gavrion, ah. Tämä on enemmänkin kuin toivelista. Yleensä nuket käsitetään sellaisiksi neutraaleiksi yhden ilmeen muoviklönteiksi mutta näillä kaikilla tuntuu olevan oma persoonallisuus.
Se ihon tuntuinen materiaali jota käytetään vaikka niissä "aidoissa" vauvanukeissa kyllä karmii minua.Ja koska Rozen Maiden on ideaalista nukkemateriaalia….
Hah, justiin kun mainitsin että tällanen ketju tarvittaisiin niin ilmestyi. Sillä välin kun olin kirjoittamassa sitä viestiä jossa sen mainitsin. Time paradox.
No haaremisarjoista ei koskaan tule yhtään hyvää paritusta koska päähenkilö aina päätyy yhteen sen kaikkein ilmeisimmän tytön kanssa jolla ei periaatteessa ole fanikantaa ollenkaan ja persoonallisuus on nollan tasoa. Sekä tsundereparitukset, mikä niissä taas viehättää. Kestää sarjan loppuun että tyttö tiuskaisee nopeasti että "joo emmä sinua niin vihaa" ja se on muka joku suuri merkkipylväs suhteessa.
No heteroparituksista… Lelouch/CC toimii. Niin tasapainoinen ja vakiinnutettu, kuin minikokoinen perhe joista kumpikaan ei tajua pitävänsä toisista mutta jos pitäisi elää ilman toisen tukea niin ei siitä tulisi mitään. CC on aina se joka juo liikaa viiniä eikä Lulussa ole fyysisestä kunnosta päätellen miestä vastustamaan. Hah. Toinen samanlainen on Leda/Dio, Casshern Sins, joista tässäkin nainen on dominoivampi osapuoli (selvemmin kuin edellisessä) ja ajaa omia etujaan, tietynlaista yhteistyötä jossa kumpikin osapuoli hyötyy toisesta, mutta tästäkin löytyy tasaista molemminpuolista välittämistä. Varsinkin loppujaksoissa käy selväksi. Niin muusta maailmasta eristettynä. Ahh. Harvoja selviä canonparituksia joista pidän, nuo kaksi.
Inugami/Nanjou Pani Poni Dashista on myös kiva. Rauhallinen ja hitaasti kehkeytyvä, sitä on kiva katsoa kun pari saa jopa vähän ruutuaikaa animessa. Okei, nyt taisi jo tulla selväksi etten pidä poukkoilevista on-off-suhteista mitä tulee heteroparituksiin.
BL on asia erikseen. Tänä keväänä olen hapoissa Casshern/Diosta (sadisti ja masoksisti sopivat yhteen, d’ohoho), tämäkin Casshern Sins. Kyllä voin parittaa samaa henkilöä kun mahdollisuuksia on niin vähän. Sellainen trio siinä sarjassa, viime aikoina olen alkanut ajatella miten hyvin 3P tässä toimisi. Hetaliasta pitää erikseen mainita Venäjä/Kiina, kommarikumppanit, mutta siinä sarjassa voi parittaa Ranskaa kenelle tahansa ja Venäjää kaikille itäblokin valtioille sekä Suomelle ja kaukoidän valtioille. Ranska/Englanti on kyllä erityisen toimiva. Tykkään väkivaltayaoista, Hetalia on täydellinen siihen kun sodat voidaan kuvata… homona. Mutta sitten on juuri tuo Cass/Dio josta on kiva löytää jotain pehmeämpää koska kumpikin on toisiaan vihaavia tappokoneita. Hieman nolottaa sanoa noin mutta on minun mielikuvitukselleni pohjaakin, jos ei muussa niin epämääräisistä dialogeissa. "Jos on olemassa sellainen asia kuin elämänilo, minulle se olet sinä."
edit: muokkasin. paljon. helpommin luettavaan muotoon.lawl. hetalia & SW. mutta olisi kyllä mukava vaihteeksi nähdä manga joka näyttää sodan sellaisena kuin se oikeasti on. saisi mukavaa poikarakkautta "sotilaita ei jätetä"-teemasta. hah, ja ensin väitin että olisi mukava nähdä realistinen sota. kompleksiaivoituksia taas. Itse lukisin mieluiten Ranskan vallankumouksesta. Juuri se aikakausi jolloin oli kauneimpia pukuja. Alussa se oli aika paljon poliittista sotaa säätyjen välillä, siitä saataisiin juonittelua tyyliin versaillesin ruusu. Giljotiinin kulta-aikaa ja kauheasti kapinointia. Voitaisiin kuvata kahden täysin eri säätyläisen näkökulmasta, toinen olisi aatelinen ja toinen mitätön kadunmies neljännestä säädystä. Naishahmot pysyköön keittiössä.
Hatsune Miku – Po Pi Po
"Usko jo Hatsune Miku ei ole oikea artis- EEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE"
Joskus oikea aivolohko sanoo että pitää lakata yrittämästä laulaa mukana koska Miku ei ole ihminen, Mikun ei tarvitse hengittää mutta sitten vasemmasta aivolohkosta kuuluu Eila Ilmatar Juutilaisen äänellä "Muri da na" ja sitten saan taas hapenpuutetta kun huudan EEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE.
Juntti-kaito > kaikki muut versiot.Lia – Toki wo Kizamu Uta
Tori no Uta? Life is like a Melody? Saya’s song? iso osa täällä kävijöistä on kuullut jonkun noista – tämä on sama laulaja. Tunnetaan Keyn visual novelleiden mukaelmien musiikeista tämäkin Clannad After Storystä jota en ole jaksoakaan katsonut mutta musiikki on jumalaista. Rauhoittaa kuin kymmenen piikkiä käsivarteen.
KIMI DAKE WOO.
Jaa vaihtui. Animemusiikki shufflella soi.
Kotaro Nagakawa – Beautiful Emperor
Nimi jotenkin sarjaan sopiva, eh. Onhan se Lelouch nätti. Kauhean mahtipontista musiikkia, yksi suosikeistani Code Geass R2:n soundtrackeiltä Madder Skyn ja Continued Storyn kanssa.Juonesta ei oikein voi sanoa mitään – tässä on lukiolaistyttö, joka on oikeasti salainen agentti ja sitten kiemurrellaan rakkaushuolissa. Kuulostaako tutulta? Sarja olisi paljon parempi jos piirtämiseen ja yksityiskohtiin olisi kulutettu enemmän aikaa mutta kunnon taustatkin on kiven alla. Mutta tässä on kaikki mitä tyttöjä kiinostavaan agenttisarjaan tarvitaan, jos olisin nuorempi niin lukisin tuota siinä missä Witchiäkin. Sanon että hitti.
No niiiin nyt toivotaan että seuraava sarja on tarpeeksi tunnettu. Genshiken.
Olen yksin kotona ja alakerrassa on juustonaksuja ja ranskanpastilleja.
Nukuin kaksi viime yötä kuin vauva yli kymmenen tuntia ja nyt on puutunut olo, täydellinen viikonloppumeiniki.
Omoilta tuli kahdentoista jälkeen sähköposti että Nendoroid Kaito on tilattu, toimitusaika nelisen viikkoa. YEAH tulee ilmeisesti ensimmäisessä painoksessa.
Enää alle viikko uuden GANDAMU-albumin ilmestymiseen. Tuleehan silloin muitakin soundtrackejä ei nyt tuu mieleen, mutta hyvää aikaa tämä syyskauden loppupuoli. tai animekausien yleensä.
Vaihdoin huoneessa järjestystä, nyt ei aamuisin paista aurinko silmiin ja samalla oli pakko siivota, ihanan erilaista.
Miinuksena on se että pitää käydä laittamassa pyykit koneeseen. Se tapahtuu koooohta.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
