Inu-Mimi

Shoe wrote:

Ananas Jenkkejä, yhh

Kaveri aina jäytää noita ja minulla on lopputunneista sen verran nälkä että pitää saada edes jotain suuhun, mutta se kovettuu niin nopeasti että menee vain leuat kipeiksi ja on vielä enemmän nälkä. Ääh. Se muka vadelmanmakuinen purkka haisee muuten aivan kissan… pissalle.
Nämä uudet, katsotaans, Tutti Frutti Joghurt Splashit on hyviä, harmi etten ole tähän mennessä löytänyt näitä kuin Lidlistä ja sielläkin tulee käytyä niin harvoin. Pitää vain hamstarata.

Tuli mieleen tuossa mangan piirteistä vinkumisketjussa (vitsi vitsi) että on kaksi genreä jossa olen huomannut että miesten kasvot jätetään lähes aina piirtämättä: hentai ja moemoe-elämänviipalesarjat. Eromangassa sillä luodaan uhkaavuutta, parhaimmassa tapauksessa vain silmät on jätetty pois ja suu on ilkeässä virneessä, pahimmassa tapauksessa miehestä on jätetty vain semi-läpinäkyvä keksivartalo ettei keksivertokellaristia häiritsisi mikään pig disgusting mies boneria tappamassa. Moemoe-sarjoissa tyyliin Lucky Star ja K-ON kasvot jätetään vain piirtämättä koska tässäkään lukijoita ei kiinnosta mitkään miehet viemässä tilaa meän lolitsundereilta ja toiseksi kasvot tuovat persoonallisuutta ja persoonallisuus luo suhteita, ja otakuille on hyvin hyvin tärkeää ettei vihjata että heidän suojateillaan olisi suhteita vastakkaiseen sukupuoleen niinkuin normaaleilla teinitytöillä. He elävät tietynlaisessa utopiassa, moe-otakut siis.

Vanhemmat kävi tänään vaihtamassa uuteen autoon, sellainen massaan sekoittuva harmaa Hyundai Sonata. Onhan se kai hieno, paljon uudempi kuin edellinen automme, mutta edellinen automme olikin sellainen 2001 Citroën Berlingo, kirkkaankeltainen. Tämänhetkinen malli Berlingosta on kauhean näköinen, miksi vanhoja hyviä malleja pitää mennä ruukkaamaan sen sijaan että nimettäisiin ihan uudestaan. Maallikko nyt ei tajua vaikka uudenmallisessa autossa onkin vanhan sisuskalut, oikeasti nyt, ei sitä uutta äklömalliakaan voi Ford Fiestaksi sanoa 😐 Kaikki uudet autot on sellaisia leppäkerttuja.
Mitenhän Hyundai muuten pitäisi lausua; Hyndai, Hundai wai Hjundai.

Project Gutenberg is a life saver, ahahaa. Luen Shakespearen Julius Caesaria – joka sekin on teoriassa fanfic koska perustuu oikeisiin ihmisiin ja tapahtumiin – niin, Cassius ja Brutus on jotenkin oikein herkullisia yhdessä.

Todella pomppuinen viesti aiheesta toiseen.

Shoen ja Marin edesottamuksista on kiva lukea : D Jotenkin hellyttävä pari ootte, I ship you. Enkä sano tätä sarkasmina tai mitään, minäkin tahdon sielunkumppanin.

Tarantinosta puheen ollen, katsoin eilen Pulp Fictionin. Nauroin enemmän kuin suurimmalle osalle komedioista. Onpahan tuokin aukko sivistyksessä paikattu. Nyt imutan koneelle Dr. Strangelovea ja The Shawshank Redemptionia. Katsoin Citizen Kanen, oli muuten hyvä, ajattelin että olen nähnyt juuri sen elokuvan jota maailman parhaaksi kutsutaan, mutta häh. imdb:n mukaan se on The Shawshank Redemption josta en ollut koskaan kuullutkaan. asdfg. Seuraavana listalla ovatkin Kummisedät I ja II, Hyvät, pahat ja rumat, Pulp Fiction ja Schindlerin lista. Ja vain yhden olen noista nähnyt ja senkin vasta nyyyyyt. Tosin imdb:n listoihin ei ole luottamista kun Citizen Kanen arvostelut ovat täynnänsä röllejä ja ernuja jotka muka nukahtivat kesken elokuvan ja Plan 9 from Outer Space saa ihan huulena heitettyjä kymmenen tähden "paras elokuva ikinä" -arvosteluja. On vaikea olla elokuvanörtti kun elokuvia on aivan liikaa.

an&rin töissä (deviantartissa siis) on muuten aina aivan ihana värimaailma. Miten sitä nyt kuvailisi, niinkuin ne olisi tehty tosi paksusti öljyvärillä 😀 Siveltimenjäljet melkein näkee. Hitsit kun olen huono kehumaan.
Tuo räsynuken susityökin hätkähdytti : D kaikki_täällä_ossaa_piirtää__paitsi__minä.
Kiva tuo feature-sysdeemi kun voi kerralla tsekata kaikkien sangatsulaisten töitä.
Olen aivan totaalisen koukussa sulphurspoonin töihin.

Suomalaisessa oli viikonloppuna alessa sellainen hieno sulkakynän ja täytekynän sekoitus, mukana pullo mustetta, vain 12 egeä. Tuli kuitenkin sellainen tunne etten kuitenkaan tarvitse sitä mihinkään niinkuin copiceille kävi.
Leikkinyt vesiväriellä nyt viime päivät. Ne on kivat kun ei oikeasti tarvitse osata mitään että saa työt näyttämään hyvältä. Plus aina selitän piirtäväni kaikenlaista mutta kukaan ei koskaan näe niitä. I wonder, I wonder.
Edellinen työ oli vesiväreillä tytöstä hellemekossa joka viiltää ranteensa tikarilla ja haavasta kasvaa saakelisti köynnöksiä. Kaikki ajattelevat että minulla on tunnepatoutumia. No jaa.

Tervetuloa takaisin, Kawamaru, elävöität tätä foorumia aina rutkasti.

Hahaa ostin sen Hopeanuolen ensimmäisen osan tänään. Ei kyllä ollut sisua kysyä myyjältä siitä ärrän tarjouksesta että ekan DVD:n olisi saanut halvalla mangan kanssa. Nyt potuttaa. Hahhah…. kuristan joskus itseni. Ehkä ostan sen Kemijärveltä tai jotain, en tykkää paikallisen ärrän myyjistä. Jonossa minun takanani seisoi joku kuuluisista vammaisistamme (no kertoo se jotain että Sallan mukaan on nimetty kehitysvammaisuutta aiheuttava tauti) joka tiputti kaikki tavarat joista ei tykännyt lattialle eikä se tykännyt mistään. Ei ihme ettei kunnalla ole rahaa, puolet kuntalaisista on joko vammaisia, alkoholisteja, vanhuksia tai työttömiä. Vammaisia työttömiä ryyppääviä vanhuksia on tietenkin eniten. Ja huomatkaa puhun vammaisista sanan oikeassa merkityksessä enkä vain idiooteista.

Siitä on aikaa kun viimeksi ostin mangaa. Yli puoli vuotta. Hopsussa on paljon tahatonta huumoria (kuten Daisuken ilme sivulla 147). Jo se kasikytlukulaisuus on huvittavaa. Ammattilaisjuomaraha: pentua kiduttamalla ja kiusaamalla saa vain asennevammaisen koiran. Lukiessa kuulin koko ajan päässä vain ne suomidubin äänet.
Ihan jännällä odotan seuraavia osia. Akame on outo hahmo, sellainen neiti.
Hopsulla on aika härön näköinen takaruumis kannessa. Ja aina suu auki.
Se vanha VHS-logo taitaa olla siinä ihan sisäpiirivitsinä (sisäpiiri? koko suomen nuoriso!).

Mitäs muuta. Lukion ykköselle on taas tulossa Venäjältä läjä oppilaita jotka ovat oikeasti pari vuotta meitä nuorempia. Ovat aivan hypenä meidän koulusta, joka vuosi – ymmärrettävää, kun tietää mikä meno Venäjällä on. Aloin parille tytölle tutoriksi, esittelin heille koulua ja itseäni mutta ei me paljon toisiamme ymmärretty. Ihan kivoja tyttöjä silti, mutta aivan liian innokkaita, tuntui että matematiikantunnilla hajottaisivat penkkinsä ja saisivat olkapäänsä sijoiltaan kun niin ahkerasti viittasivat ja juoksivat tekemässä niitä taululle ja tajusivat kaiken ennen meitä kielimuurista huolimatta. Ja vielä kaksi vuotta nuorempia. Vihaan niitä edellisen vuoden venäläisoppilaita vähän, kerrankin lentopallossa vetivät minua kädestä ja työnsivät selästä pitkin kenttää oikeille paikoilleni kun en jaksanut osallistua ja kiroilivat venäjäksi toisilleen. Mutta ei kaikkia liikunta kiinnosta.
Okei, eräs (no, ainut) saksanryhmän poika on aika hauska. Oikea nimi on joku Jevgenil mutta kun kukaan ei tiedä sitä tarkalleen niin se on ollut ekasta tunnista asti Jürgen yläasteen saksankirjan imbesillin mukaan. Niin paha äänenmurros että ääneen lukiessa kuulostaa ihan joltain wannabe-näyttelijältä joka painottaa joka toista sanaa saadakseen muka elävyyttä puheeseen.

Ne uudet vaihtarit eli tämän vuoden tulevat ykköset (joista puhuin 1000 sanaa sitten) ovat muuten all over meidän luokan poikien kanssa. repeävät kaikelle mitä he sanovat vaikka eivät edes tajua, pelkille haukotuksillekin, ja sitten kikattavat yhdessä. Kivaa. Kai. Kun kukaan luokan tytöistä ei oikeasti jaksa kiinnostua vaikka heidän juttunsa ovat kyllä ykkösluokkaa. Ihanaa kun härnäävät toisiaan. Hahhah… fujoshiminä hiljaa.

Venäläisissä kouluissa on kyllä niitä outoja eläintarhoja joissa oppilaat saavat vuorotellen hoitaa kaikenlaisia eksoottisia lintuja ja kymmeniä hamstereita, kilpikonnia, hiiriä, käärmeitä ja herra ties mitä vesinokkaeläimiä. Kolmessa koulussa olen käynyt ja kaikissa on tähän mennessä ollut sellainen.

Vesinokkaeläimet on ehkä lempieläimiäni ikinä. Munivia nisäkkäitä joilla on majavan ruumis ja ankan nokka, ovat myrkyllisiä ja tuottavat maitoa ihohuokosistaan. Australia on Jumalan mutanttipiilo.

Ja aina kun joku sairastuu niin siinä on kysymys elämästä ja kuolemasta. Ja kaikki lapsuudenystävä-naapurintytöt ovat aina ympärillä että holy shit 38°C ja lyömässä niitä rättejä päähän. Tietty siinä on omanlainen kaksoismerkitys, tulipunainen naama ja raskas hengitys, mutta kun minulla on 38 astetta kuumetta niin yleensä mietin vetääkö burana naamaan ja lähteä kouluun vai jäädäkö kotiin syömään banaania ja vahtaamaan piirrettyjä.
Elfen Liedissä oli oikein räikeä esimerkki tästä.

Saso wrote:

Juice Leskinen – Einarin Polkupyörä

Nyt on iloinen Einari se kun pyörä ei narise : D Meni pitkään tuon kanssa funtsiessa.

Anyway. Buffy Sainte-Marie – Universal Soldier
Tämä ja Haltin Häät on surullisimpia biisejä ikinä.
On se Hectorinkin cover hyvä, parempikin.
fakjuu Titanic.

Katsoin vain lopun tuosta Suomi-Venäjä -pelistä kun kakkoselta tuli Euroviisujen esikatselu. Repeilin koko Serbian kappaleen ajan. Ei jee. Viron kappale on ihan hyvä, esiintyjä kuitenkin sellainen taattu euroviisu-metroseksuaali. Meni pitkään että tajusin että laulu oli englanniksi. Olisi kiva jos Euroviisuissa olisi pakko laulaa oman maan kielellä, kaikissa kielissä on enemmän charmia kuin huonossa englannissa.
Sitä paitsi Euroviisuista saa nykyään irti vain hyviä biisejä, voittajalla ei ole väliä kun äänestys on kuitenkin aina sellaista circlejerkingiä naapurimaiden välillä. Ainakin Baltian ja Balkanin maat äänestävä vain toisiaan (ei siis niin että Balkanilla äänestetään Baltian maita ja toisinpäin vaan, y’know, omia maitaan).

Rock Neko wrote:

Meille tulee kissa!

aaaaaa niin meillekin 😀 Joskus kesäkuun alussa kai. Paitsi että meille tulee ihan tavallinen sekarotuinen kotikissa enkä ole vielä edes nähnyt sitä.

Koulu yirtti taas järjestää vappubailuja mutta eihän siellä kuitenkaan kukaan tanssinut. Myötähäpeää ovista ja ikkunoista. Kukaan ei koskaan ole tehnyt niissä mitään niin kauan kuin muistan mutta joka vuosipa ne järjestetään. Olisi oikeasti hauskempaa jos istuttaisiin luokissa ja tehtäisiin jotain puoleksi aineeseen liittyvää hubaa, pelattaisiin aliasta vierailla kielillä tai jotain, olisi saanut siitä tämän päivän vapputansseihin menneestä historiantunnistakin paljon irti.
Niissä ysien montako päivää peruskoulua -julisteissa on tänä vuonna pelkkiä ismovitsejä. "Montako päivää perunamuusia. Ja vielä pesäpallomailalla!"

Luen taas Ronja Ryövärintytärtä. Varmaan viides kerta jo. Ihana kirja kertakaikkiaan, vaikka ei kyllä Lindgrenin paras – Veljeni Leijonanmieli on.