Inu-Mimi

Minä en ikävä kyllä voi viihdyttää teitä jännittävillä kouluarvosanoilla kun ei saatu kuin jaksotodistukset, mutta jaa, koko vuonna ei ole ollut kuin jotain kolme seiskaa ja kymppejäkin on ollut kolme tai neljä. Lukio on hervottoman helppoa aika-ajoin, ainakin tämä meidän lukio, kunhan jaksaa tehdä kaikki työt ajoissa.
Meillekin jaettiin joitain kunniamainintoja mutta yksi Hanna skoretti niistä kolme neljästä. Hauskaa.
Tässä jaksossa matikka, englanti ja kuvis putosivat ysiin, mutta en minä viimeisellä jaksolla enää oikein jaksanut välittää mistään kokeista tai tilan kuvaamisen keinoista.

Menin muuten päättäjäisiin vain farkut, huppari ja T-paita päällä. Ei stressiä. Niin teki myös iso osa luokasta. Jotkut meidän luokan nuoleskelihat kukkakimput kädessä olivat pukeutuneet niihin lyhyisiin hyvin leveähelmaisiin mekkoihin joita on nykyään kaikilla mutta niiden pitikin esiintyä koko koulun edessä kun olivat koko ajan tuputtamassa opettajille kukkia. Kuten sanoin, nuoleskelijat. No annettiinhan mekin (eli minä ja mun gang in da hood) matematiikanopettajallemme sellaista äklökallista fazerin suklaata, sitä missä on karpaloa ja Lapin Taikaa, ja tietenkin onnittelukortit mutta se me tehtiin kenenkään huomaamatta. Oli ihana opettaja, aloin itkemään siinä eläkkeellejäämispuheessa mutta sitä ei onneksi kukaan huomannut.

Ylioppilaspuheen pitäjä alkoi muuten itkemään kesken puheen ja sai sen vaivoin loppuun.

Kahtoin hetken tuota Liikkuva Linnaa mutta suomidubbi ei ollut tarpeeksi hyvä että olisin pidempään jaksanut. Ja olenhan minä sen jo ainakin kahdeksan kertaa nähnyt. Ainut jonka äänestä pidin oli Calcifer.

Tämä aamu on mennyt Michael Swaimin "Does Not Compute"-sarjaa (cracked TV) ja youtuben "Is it a good idea to microwave this?" -videoita katsellessa. Eli huumorimiehien perässä kuolatessa. Suurin osa youtuben kamerahuorista tyyliin Shane Dawson ovat kyllä traagisen epähauskoja. Mutta Michel Swaimmmmmm.

Mullakin tulee tässä tämän päivän aikana taas mangaa myyntiin, Sayonara Zetsubou Sensein osta 1-3, Cherry Juicet 1 ja 2 ja Dream Kisseistä 1 ja 2 as well, huuto.nettiin, mainostan.
Aika hauskaa oli kytätä kun Hetalian 1. osan japaninkielinen rajoitettu painos meni siellä hintaan 52 €. Aaaaaa Hetalia-fanit olette pahempia kuin Kyoani-fanipojat.

Huomenna pitää sitten herätä ennen kuutta. Kolme viikon ajan. Kun työt. Valitan niistä enemmän kuin kukaan 🙁

Ja uimiskysymykseen, kävin kahlaamassa silloin sen toukokuun puolenvälin helleaallon aikana ja kastelin itseni vyötäröön asti kun en osannut lopettaa. OIisi ollut sama käydä uimassa kun olin jo valmiiksi kastunut mutta kylmä vesi ei tee gutaa mun korville, joudun aina käyttämään korvatulppia tai uimalakkia uidessa (uimalakin kanssa näytän tosi ammattilaiselta). Ei minulla lapsena tuota vaivaa ollut.
Miksei voi paistaa aurinko täälläkin, viimeisen viikon on vain satanut, satanut, joka päivä enemmän tai vähemmän.

Öhöhö, minä sain ala-asteen päätyttyä englannista stipendin joka oli 10 euroa. Köykäinen koulu se oli. Ysillä sain kirjoittajastipendin joka oli Pikku Prinssi, se kirja siis, se oli herttainen.
Sain kunnalta sen stipendin kansainväliseen kanssakäymiseen tai jotain mutta se olikin sitten vain 150 euroa. Mukavaa kun se piti anoa oikein kahdella paperilla. Tuo menisi syksyllä olevaan kielimatkaan mutta kun se on niin kämäinen summa niin mietin pitäisikö perua koko lentomatka (kurssia en ole vielä varannut joten ei siitä huolta) ja koettaa löytää joka halpalento johonkin jännään paikkaan (lue:Roomaan tai Itä-Euroopan maihin). Haluan matkustaaaaaa. Kaikki natuset täällä pysyy kyllä koko kesän Suomessa ihan sympatiasta (ootte kaikki natusia).

Eikä minulla olisikaan rahaa. Työt kyllä alkavat jo maanantaina joten ei ole yhtään kesälomafiilis, varsinkin kun sataa koko ajan. Tänään oli vain kaksi tuntia koulua, luokanvalvoja yritti patistaa meidän porukkaa jäähallin kulmille sateeseen tupakantumppeja siivoamaan mutta en kyllä kun en edes polta, tehkööt sen ne joiden suussa tumpit ovat käyneet. Loppupäivä istuttiin kirjastossa ja keksittiin niin vammaisia insidereitä ettei mitään rajaa. Sprite Zerossa on pullon henki, sisältää nuoruuden lähteen. Että kasvaisin aikuiseksi? Never.
Huomenna olisi kevätjuhla muttei ole edes kyytiä pois. Kyllä ne sen todistuksen postittaisivat kotiin, kun se ei ole edes kuin jaksotodistus. Tämän jälken iso osa sangatsulaisista onkin lukiolaisia, vähän jännää. Niin moni on puhunut kevään aikana pääsykokeista sun muusta scheissesta.

Olin jo ihan tuleeko taas aamuisin Digimonia?! kun puhuitte siitä mutta ei sitten tullutkaan. Pläh. Kakkoskautta tuli silloin kun olin kasiluokalla mutten kehdannut katsoa sitä kun vanhemmat oli siinä vieressä nauramassa kun kaikki koko ajan huusivat ja siinä oli laimeita opetuksia ystävyydestä ja minä virnuilin suu hevosenkengällään. Halusin aina laulaa mukana Break Up!ia.

erakko wrote:

Jos niinkin hassusti kävisi että FMA:sta tehdään uusintapainoksia, niin silloin voisin alkaa lukemaan.

Ei olisi muuten paha idea. Minä putosin julkaisusta 18 kohdalla vaikka onkin niin ältsin hyvä sarja. Sitä paitsi välistä puuttuu vielä osa 17. On niitä uusintapainoksia tehty huonommistakin sarjoista.

Joku huudatti tänään linja-autossa Lauri Tähkää kännykästä justiin kun tuntui että halusin nukkua pääkivun pois. Halutti tunkea harpit korviin teräpää edellä. Suomen tämän hetken huonoin artisti. Kaikki kappaleet tismalleen samanlaisia. mp3-soittimestakin oli patterit loppu. Joskus tuntuu että olen ainoa joka käyttää vielä mp3-soittimia, kaikilla on joko 3G-puhelimet tai iPodit. Se on vielä sellainen tulevaisuuden yhden gigan älysoitin (Creative MuVo). Puhelin vuodelta 2005. Jepa. Se ei suostu hajoamaan, mutta olen oudon ylpeäkin siitä – jo viidettä vuotta käytössä.

Oli kyllä räkähelppo matematiikan koe. Yksi tehtävä oli sellainen mistä en ollut täysin varma, jos joku neropallo täällä lukee täällä niin tuleeko 2 potenssiin 2x laskea xlog(2 potenssiin 2). Muuten se meni hyvin, ja loppuajan kokeesta viihdytin itseäni tajuamalla että sana hupi taipuu huvin ja sana huvi on varmaan johdettu siitä kun joku on ymmärtänyt väärin sen taivutuksen. Nyt meillä on kaksi lähes identtistä synonyymiä.

Lostissa on taas ihmejaksot. aaaaa. Selitykset kaikkiin ykköskaudelta lähtien kasautuneisiin mysteereihin heitetään vain ohimennen koko ajan tai ne pystyy päättelemään jostakin. Herra Maybelline on taas ollut jossain kolmen jakson ajan ja minä olen ihan helisemässä D: Entä onko Desmond elossa (aika varmasti kyllä). Kertokaa että on. En minä kestä jos sekä Desmond että Sayid kuolevat. ← Varmuuden vuoksi.

Nanakin wrote:

Olenkohan ainoa joka tykkää enemmän Bakumanista kuin Death Notesta?

Et. Bakuman on herttainen sarja, Death Note piinaava mutta salapoliisimanga on niin vaikea genre että väkisinkin tulee jotain vikoja. Bakumanissa saa vain luoda tunnelmaa ja jännitystä yksityiskohdista pingottamatta.

Taisi olla muuten kahdeksas B:n luokanvalvoja joka tuli minulta ulkoilupäivänä oppilaiden paikallaoloja merkitsemässä kyselemään että onko se jo merkannut minut ylös. Hahah. En keksinyt mitään nokkelaa niin olin hiljaa. Aika hälyttävää myös että kolme neljännestä vuotta kulunut hänellä sen luokan valvojana eikä vieläkään tiedä oppilaitaan (kun ottaa huomioon että koulu on niin pieni että luokissa on max. 15 oppilasta, meillä tosin 22).
En minäkään ole kuin ehkä 165 cm mutta ei se minua ole niin haitannut. Minulla on luokkakavereita jotka ovat tuskin 150 senttiä. Suomessa on muuten hyvin vähän keskipituisia ihmisiä, suurin osa on joko vähän pidempiä tai lyhyempiä. Sellainen erikoisuus meidän geeneissä. Miksihän jenkit on käppänöitä : D

Luokkatoverini ysiluokalta oli muuten tänään S-marketin kassana kun kävin kaupassa. Kavereiden kanssa siinä ensin repeiltiin jollekin tyhmälle ja sitten tajusin että se joka selitti siinä jollekin mummolle lottosysteemiä olikin se yksi tyyppi viime vuodelta. Tunsin itseni todella nuoreksi.

Lueskelin tänään kirjastossa anime-lehtiä kun tajusin että meidänkin kirjasto on nyt pistänyt ne tilaukseen. Joitain kiinnostavia juttuja kyllä löytyi, mutta miksi ne sarjakuvat ovat niin tautisen huonoja. Tämänkin kuun lehdessä oli se kissatyttö joka menee ravintolaan ja syö koko ruokalistan. No öhöhö. Eikö olisi jokaisen shonen-sarjan päähenkilö. Kuitenkin nyt joku sangatsulainen sen sinne räpöstänyt : D khöh. Tuo on rehellistä kritiikkiä, se ei ollut hauska. Jere on muuten huonoin sarjakuva mitä olen eläessäni lukenut (jotain aivan tuntemattomia nettisarjiksia lukuunottamatta). Jere on niinku teini ja se syö paljon ja nukkuu paljon ja soittaa kitaraa ja kasvaa liian nopeasti ja sillä on liian suuret kengät ja tuunattu auto ja on riippuvainen elektroniikasta. No heh heh.
Pitää sanoa jotain positiivista sarjakuvista taas loppuun, aaaaaaa…. Asterixia luin taas. Hitto se on hauska.

Hanna is Not A Boy’s Name on yllättävän hyvä. Onneksi en ole seurannut sen hypetystä aiemmin, olisin varmaan alkanut vihaamaan sitä.

Kaikki ottaa täällä Euroviisut niin tosissaan :I Löytyy sieltä hyviäkin kappaleita, niinkuin Viro tänä vuonna todisti. Se on huoletonta hupia jossa saa nauraa huonoille esiintyjille ja tutustua uusiin artisteihin.

Huomenna on viimeinen koe, oh yeah.

an&ri wrote:

Benjamin Button

Sain tämän muuten tänään kaverilta lainaa, aika hauskan kuuloinen. Edellä mainittu kamu sanoi sitä tekosyvälliseksi mutta niin sen mielestä kaikki on. On kyllä nähnyt Titanicin ainakin viisi kertaa joten en enää usko hänen mielipiteisiinsä. Se on kyllä totta että Hollywood-elokuvat eivät osaa olla erityisen syviä.

an&ri wrote:

Kirikou ja paha noita

Aaaaaa ja tämäkin. Tämä löytyy meiltä videona. Aika hauska elokuva, vaikka vähän karmikin minua kakruna. Se ihme vesilisko oli plot twist vailla vertaa.

Malcolm Lincoln – Siren

Ehdottomasti paras biisi tämän vuoden Euroviisuissa – eikä päässyt edes jatkoon. Ei tarpeeksi euroviisumainen, sanoisin? Ei taustatanssijoita ihmeellisissä technicolor-jumppapuvuissa eikä jumputtävää discorytmiä. Ihmeellinen musiikkivideokin mutta kaunis. Hyvin suomimaisia maisemia : >

Onnea Dentsille vielä, vähän myöhässä mutta ei mithän.

Kauheasti tekstiä tullut tänne edellisestä kerrasta. Öhöh. Eilen meinasin kirjoittaa jotakin tänne mutta pääkipu oli raastava ja yritin kaikesta huolimatta lukea kokeeseen. Biologian koe tänään, nimittäin, johon luin tasan 15 minuuttia mutta ihan hyvin se silti meni, luulen että kahdeksainen tulee, ellen sitten kirjoittanut puoltatoista konseptipaperia pelkkää sontaa. Vihaan kokeita jossa pitää kirjoittaa pajon, käsi puutuu, paperi ja aika loppuu eikä viimeisiin kysymyksiin enää oikeasti jaksa vastata. Ja sitten kirjoitan esseet kaunopuheisesti ja sanoilla leikkien kun on vielä aamu ja järki partaveitsen terävä. No, se ei ole tärkeä aine jatko-opintojen kannalta. Opettajallekin huvia pissisten kokeita korjatessa jotka eivät pysty erottomaan mitokondriota ja Kabutoa.

Eilinen koe oli englannin koe jonka sain tehtyä tunnissa ja seuraavat puolitoista tuntia sain opettajan armosta lukea Iain Banksin fantastista kirjaa nimeltä The Wasp Factory, löytyi luokan hyllyltä.

Mutta siis, lempikouluaineet. Historia ja äidinkieli ehkä? Kuvaamataidosta pidin ennen, ja tykkäänhän minä piirtämisestä ja helpoista, läksyttömistä tunneista vieläkin mutta koska opettaja on sellainen ihana niin viimeiset kaksi kurssia ollaan opiskeltu kuvantuottamisen keinoja (kultainen leikkaus ja sen sellaista) ja saatu kolme maisemamaalausta tehtyä niin siinä ei oikein luovuus kuki. Eikä äidinkielessäkään, koska kaikki kirjoitelmat ovat tekstianalyysejä ja tekstitaidon vastauksia. Mutta aika helppoa se on, luemme klassikkokirjoja jotka vain minua kiinnostavat. Historia on hauskaa suurimmaksi osaksi, löytyyhän sieltäkin aiheita jotka eivät kiinnosta pätkän vertaa mutta olen huomannut että tykästyn vähän jokaiseen historian aikakauteen jossain vaiheessa elämääni, nyt niitä Kiinnostavia Vuosia on kertynyt aika monta sataa.
Kamalimmat aiheet ovat yhteiskuntaoppi ja maantieto-biologia, ma-bi suurimmaksi osaksi puuduttavan opettajan takia. Jossain vaiheessa päätin etten enää edes yritä välittää tunneilla ja luen sitten kunnolla kokeisiin mutta eihän se minulta onnistu, kuten tuo vartin lukeminen todistaa. Yhteiskuntaoppi, no… politiikan kuumimmat puheenaiheet ovat nykyään sellaisia että kuka kahmi liian monta Finnairin plussaetua kysymättä ensin lupaa 🙁

Kuviksesta vielä sen verran että ilo on ylimmillään kun pääsemme katsomaan Bob Rossia. Mies on jumala.

Huomasin muuten ettei kokeessa koskaan tule sellaisia "hitto kun tiedän tämän mutta olen unohtanut" vaan se on aina "tuollaisesta en ole kuullutkaan, olisi pitänyt lukea paremmin". Muistan mitä luen mutta en lue tarpeeksi. Sitten saan hippokampuksen ylikuormittumia (ja kerrankin minulla on melkein oikea lääketieteellinen psyykeprobleema enkä vain pistä pitkiä sanoja peräkkäin).

Hirveästi koulutekstiä, ääää. Ei minulla tällä hetkellä ole muuta elämää, esseitäkin on vielä tehtävänä seitsemän kappaletta. Ai niin, luinhan minä Kaijin loppuun, helskuta kun on hyvä manga. ja katsoin The Three Caballerosin ja se on hapokkaampi kuin uskoinkaan. Tuota pitäisi katsoa LSD:ssä.

DonTrust wrote:

Mietin vain niitäkin, jotka ovat 100% tosissaan tässä asiassa.

Mietityttää kyllä sekin väki, uskovat että maapallo tuhoutuu kahden vuoden kuluttua että sitten kun se tapahtuu he voivat todeta "jaa, kaikki tulevat kuolemaan, minä mukaan lukien, mutta" nojaa taaksepäin tuolissa "minä olin oikeassa." Varsinkin niitä Jimin kengännauhabudjetin maailmanloppudokumetteja katsoessa jää tuollainen mielikuva, vaikka jaksojen "asiantuntijat" yleensä ovatkin vain niitä perinteisiä salaliittoteoristi-kellarihörhöjä.