Devilman

Lisko wrote:

Nytten tuli tilauksesta ja luin heti, ja pakko sanoa että en kadu että tilasin. Ehdottomasti jatkan lukemista. Takehiko Inouen taide on mahtavaa ja tarinan kerronta sujuvaa. Taas kävi kuten Eyeshiledin kanssa että sarja urheilulajista paljoa välitä mutta manga kuitenkin mahtavaa. Kiinostus koripalloa kohtaan heräsi 😆 Hahmot yksinkertaisia mutta persoonallisia. Huumorikin on sujuvaa. Yhtä asiaa arvostan sillä Slam Dunk on vanhempi sarja joten Slam Dunkissa ei ole Shonen piikki hiuksia, vaikkei niissä mitään pahaa ole. Suosittelen sarjaa lämpimästi kaikille Urheilu mangasta kiinnostuneille, ja vaikkei ole lukenut urheilu mangaa kannattaa kokeilla Slam Dunkkia.

Jos urheilumangasta ei välittäisikään, niin Slam Dunkin jälkeen sitä rakastaa. Tosin kovin moni muu samaa genreä oleva ei Slam Dunkin jälkeen tunnu miltään. Ja jos jo ykkösosa sai innostumaan koriksesta, niin odotahan, kun pääset nelososaan, jossa alkaa sarjan ensimmäinen varsinainen peli. Ja siitä pelistä saadaankin nauttia sitten vähän yli kahden kirjan verran.

Tulinyrkit on saanut taas jatkoa kahdella sivulla (jo oli aikakin!) Sivu 19 oli kyllä valmis jo hyvän aikaa sitten, mutta se ei varsinaisesti toiminut ilman 20:tä, jonka viimeistelin eilen. Eli, nyt nekin ovat siis sivuillani.

http://ukki150.deviantart.com/

Taas olen onnistunut kiinnostumaan Ravesta (eilen ostin marketista osan 22 ja tänään antikvariaatista noukin mukaan 21:n hyllyssä olevien 9:n, 10:n ja 20:n seuraksi). Kirjaston kautta on tullut luettua tosin osat 11-19, joten ihan perillä olen menosta.

Kyllä tämä ihan kelpo mättöä on, vaikkei mitenkään erikoista sinänsä olekaan. Mahtavaa toimintaa ja vänkiä hahmoja, eipä sitä juuri muuta tarvita. Vähän oli mielessä, että voisi kerätä sarjan loppuun asti. Siihenhän on toki aikaa vielä pari vuotta tällä ilmestymistahdilla, joten mieli ehtii ehkä vielä muuttua. Mutta juuri nyt pidän todella paljon Ravesta, ja pakko myöntää, etten malta odottaa, mitä seuraavassa osassa tapahtuu.

Gawonarus wrote:

Mitä suosittelisitte Dragon Ballia, Death Notea ja Narutoa lukeneelle, ja pitäneelle. En oikein oo saanut mitään käsitystä muista mangoista.

Offiksi kyllä oikeastaan menee, mutta…

Toimintasarjojen puolelta voisin suositella shoonenmätön ykkösen, Yoshihiro Togashin sarjoja Yuu Yuu Hakusho ja Hunter x Hunter. YYH on keskivertoa huomattavasti parempaa taisteluturnausmangaa mahtavilla hahmoilla ja HxH taas ainutlaatuisen huolella laadittu ja yksinkertaisesti nerokas toimintasarja, joka loistaa sillä, että siinä taisteluiden voittaminen on voimaa enemmän kiinni strategioinnista. Ja jos DB on tuttu, niin mikset sitten tutustuisi toiseen nykyaikaisen shoonenmätön kulmakiveen, Saint Seiyaan. Kahjompaa ja eeppisempää menoa saa hakea, kun Athenan pyhimykset kiiltävissä clotheissaan taistelevat pahuutta vastaan.

1 ja 2 tuli hankittua tänään, kun vapauduin taas vähäksi aikaa valtion palveluksesta. Ykkösen luin juuri, kakkosen taidan säästää huomiseen. Hyvää luettavaa oli, virkisti vähän muistia, sillä nämä alkupään tapahtumat ovat tuttuja vain animen kautta, ja siitä, kun animea aloin katsoa, on jo aikasta pitkä aika.

Toimintakohtaukset ovat mahtavaa luettavaa ja olen Chizurun kanssa samoilla linjoilla: pidän tosi paljon Orihimen häröilystä. Kubon taide on muuten todella muuttunut, kun vertaa nykyisiin kappaleisiin. Sekin tuli ykkösosaa lukiessa huomattua, että ennen Bleachissä oli muunkin kuin vähintään puolen sivun kokoisia ruutuja. Näissä alun kappaleissa ehtii tapahtua enemmän…

No, joka tapauksessa pidin paljon, suomijulkaisussa ei ollut valittamista. Jatkossakin tulee varmasti ostettua, etenkin, jahka Soul Societyyn päästään mättämään porukkaa.

Mamoru "Karhuntappaja" Takamurahan se! Mahtavimmasta päästä oleva tosiäijä.

Seuraavaksi:
– Nyrkkeilijä hänkin
– Yksinäinen kulkuri, pahamaineinen tappelupukari
– Tooru Rikiishi on hänen kilpailijansa
– Niin sanotusti palaa sarjan lopussa valkoiseksi tuhkaksi annettuaan kaikkensa kehässä.

Jos ei millään keksi, voi googlettaa Rikiishin nimen, niin eiköhän vastaus löydy.

Doctor Slump
Neko Majin Z
Cross Epoch

Sandland veks. Juoni kärsii aika lailla liian lyhyestä mitasta. Toriyaman one-shotit nyt eivät kovin kummoisia ole…

Ei se tämäkään lakkaa kiinnostamasta, aina tulee jotain odottamatonta juonenkäännettä, joka jättää lukijan ihmettelemään: "Miten tässä nyt käy?" Ashirogi Muto joutui laittamaan Trapin tauolle, vaikkei sitä ole julkaistu kahtakaankymmentä kappaletta… huhhuh, mitenhän tässä käy…?! Entä Mashiro? Palaako hän valkoiseksi tuhkaksi kuten Huomisen Joe?

Ja voiko Niizuma käydä kahjommaksi?