Forum Replies Created
-
Posts
-
Fight Club, olen jo pidemmän aikaa halunnut nähdä sen. Toisaalta olen kuullut molemmista ihan hyvää palautetta, joten voisin katsoa kummankin ja todennäköisesti tulenkin vielä jonain päivänä sivistämään itseäni edes sen verran, että molemmat tulisi vihdoin katsottua. Mutta Fight Club, kun olen kerran sen katsomista harkinnut aiemminkin.
Pistetäänpä seuraavalle taas näitä ’lastenleffoja’ : D Elikkä, seuraavalle valinta näiden väliltä:
Mulan vs. Pocahontas?No. Vau.
Tykkäsin jo ihan alusta lähtien, sopivan pienimuotoista mutta silti kovin tunnelmallista. Sitä tunnelmaa osattiin onneksi rakentaa pitkään, ja kun biisi pääsi vihdoin ns. todellisiin mittoihinsa, niin se vasta olikin pelkkää karkkia korville. Yleensäkin tykkään kuunnella tällaista musiikkia muutenkin, oli sitten reväisty elokuvan taikka pelin soundtrackilta. Tässä biisissä oli ihan hurjasti sellaisia elementtejä, mistä tykkäsin todella paljon. Olen kuitenkin sen verran käsi kaikissa musiikkiin liittyvissä termeissä, että parempi ollla edes yrittämättä niiden käyttämistä.
Mutta oli se vaan niin hyvä. Nyt kuuntelen tätä jo kolmatta kertaa, ah. Kymppiä vähempää tämä ei ansaitse, on se vaan kokonaisuutena sen verran nerokas.
Seuraavalle myös pelimusiikkia (kun tämäkin nyt kai oli?)
Chris Vrenna – Taking Tea In DreamlandHmm. Perjantai on yleensä paras kaikista, koska silloin on tiedossa viikonloppu, jolloin saa laiskotella ihan rauhassa tai tehdä jotain rentouttavaa ilman huolta koulusta. Muissa arkipäivissäkään ei tosin ole mitään vikaa, vain sunnuntai on sellainen tylsempi päivä.
Mitä biisiä olet kuunnellut viime aikoina todella useasti? Jos mahdollista, niin kopioi mukaan pätkä lyriikoista : )
Kesällä löysin ihan mahtavan bändin (joka julkaisi nimenomaan tuossa kesällä ekan levynsä) nimeltään Florence and the Machine, jonka biisejä Dog Days Are Over ja Rabbit Heart (Raise it Up) tuli huudatettua iPodista useaan otteeseen. Molemmissa biiseissä on seillaista riemua ja haikeutta mukana, mutta silti niiden mukana tekee mieli hoilata aina kun niitä kuuntelee. Voin hyvin kuvitella millainen kokemus olisi nähdä bändi livenä, kun jo pelkästään yksin bändin levyä kuunnellessa tunnelma on katossa : )
Nyt kyrsii ja pännii se, että välillä tuntuu etten osaa kirjoittaa mitään oikein : D Tarkoitan nyt lähinnä koneella kirjoittamista, oli sitten kyse ihan mesetyksestä tai foorumikirjoittelusta, aina tulee typoiltua. Yleensä kyse on vielä jostain yhden kirjaimen puuttumisesta tai muusta todella pienestä, joten vaikka oikolukisin viestini läpi kolmesti, en siltikään huomaisi virhettä.
Eihän tässä olisi muuten ongelmaa, mutta minua ärsyttää ihan järjettömän paljon omat kirjoitusvirheet : D Olen sen verran tiukka niiden kanssa, että heti tekisi mieli muokata ne kuntoon – mutta huomaan kirjoitusvirheet vasta todella myöhään.
Aaaaargh. Tässäkin viestissä on taatusti jokin pikkuinen typo.
Mittasin eilen lämmön ja kuumetta oli hitusen verran. Onneksi se tuntuu laskeneen yön aikana, mutta pitänee tarkistaa kunnolla myöhemmin. Ainakin olo tuntuu paljon paremmalta tänään.
On se vaan niin kivaa herätä turhan aikaisin : ( Tv:tä yritin katsoa, muttei sieltä tullut mitään kiinnostavaa. DVD-soitinkin lagasi eilen, ja leffoja on huomattavasti tylsempää katsoa läppäriltä.
Tällä hetkellä selaan ja testikuuntelen läpi Last.fm:än musiikkisuosituksia. Siellä on aika paljon sellaisia, jota en kirveelläkään kuuntelisi (Jippu, jenni Vartiainen) mutta useampi nimi vaikuttaa huomattavasti kiinnostavammalta. Esimerkiksi Greg Laswellin musiikkiin rakastuin heti <3
Ja Lasti on tosiaan melkein kuin sairaus : DD Ainakin sen kautta olen löytänyt ihan älyttömän paljon hyviä artisteja ja bändejä.
Hitsi kun nenä vuotaa.
The Radio Dept. – I Don’t Like It Like This
Tulee todella utuinen olo tätä kuunnellessa, en tosin tiedä onko se näin nuhaisena kauhean hyvä asia : D Tämä sopisi mainiosti kuunneltavaksi ennen nukkumaanmenoa.
Musiikki on riippuvaisuuksistani suurin. Sitä on pakko saada kuunnella päivittäin, muuten olo tuntuu vajaalta. Mikään ei oikeasti tunnu yhtä hyvältä kuin äskettäin löydetyn hyvän biisin kuuntelu suunnilleen kymmenen kertaa päivän sisään. Lainaan jatkuvasti levyjä kirjastosta ja ostankin, mikäli lempiartistin tai -bändin kiekko sattuu kaupassa vastaan. Uutta kivaa kuunneltavaa tuntuu löytyvän melkein viikoittain (musamakuni on ehtinyt laajentumaan hieman sitten Last.fm:ään liittymisen).
Huulirasva. Kun huomaa, että huulirasva on loppumaisillaan, sitä melkein hyppii seinille ja suorastaan tuntee, miten huulet rohtuvat hetkessä : D Kolme päivää on aivan liian pitkä aika ilman huulirasvaa, varsinkin kun sille on mitä suurin tarve.
Ärsyttää, kurkku on ollut kipeänä jo pari päivää. Puhuminen on yhtä kähinää, eilen aamullakin kokeilin että sattuuko ääneen puhuminen ja höpöttelin jotain randomia enkä aluksi meinannut edes tunnistaa omaa ääntäni : D Onneksi sekin normalisoitui ennen kouluun lähtöä. Kipeäksi en missään nimessä halua tulla : S
Hieman väsyttää vieläkin, käytiin eilen a-ruotsin lukijoiden kanssa Svenska Teaternissa katsomassa Play Me-musikaalin joku kenraaliharjoitusesitys, eli päästiin ilmaiseksi! Oli muuten ihan hillittömän hyvä, vaikken puheesta paljon mitään ymmärtänytkään : D Niitä biisejä voisi kuunnella ihan levyltäkin.
Yritin eilen ennen esitystä etsiä Imogen Heapin uusinta levyä, muttei Anttilasta löytynyt : ( Ensi viikolla uusi yritys.
Oletin että tuo oli lyhyempi opening-versio, joten etsin biisin kokonaisena tuubista.
Ei oikein napannut. Itse biisissä ja laulussa ei olut mitään vikaa, mutta koko biisi tuntui liian moneen kertaan kuullulta. Tällaisia poprock-rykäisyjä mahtuu maailmaan liikaakin, ja kappaleen loputtua tulee väkisinkin sellainen olo, ettei tätä halua ainakaan tieten tahtoen kuulla uudestaan. Lähes viisi minuttia on aivan liian pitkä kesto biisille, jossa on loppujen lopuksi näinkin vähän tavaraa. Jos jotan positiivista pitää repiä tähän hätään, niin ihan kivaa kuunneltavaa, joka ei rasita muuten kuin itseääntoistavuudellaan. Lätkäistään arvosanaksi kuusi.
Seuraavalle tuorein koukutusbiisini:
Tuomo – Don’t Take It Too HardEn oikeastaan, otan yleensä kaiken suht lunkisti ja huumorilla. Joskus tietysti turhauttaa ja nyppii, mutta harvoin tulee hillitöntä raivaria.
Harrastatko minkäänlaista kirjoittamista? (esim. päiväkirjan kirjoittaminen voidaan mielestäni ihan huoletta laskea tähän)
Onnittelut mansikalle : )
Ihihih, olen koukussa Shakiran Timor-biisiin. Se on vaan niin hyvä, ja sanatkin on loistavat. Ja tässä välissä kannattaa muistaa että Shakira on muutakin kuin sitä ’my hips don’t lie’-tuubaa ^^
Ja kas, uusi OP? Pitääpä käydä ostamassa heti kun muistan/ jaksan. Lykkäilen vieläkin sitä kaikki OP:t putkeen-operaatiotani. Tässä olisi vielä muutama kirja luettavana ennen sitä… : D
Pitääpä taas sulkea kone tunnin sisään, kun olen onnistuneesti viettänyt taas luppoaikaa koneella. Lisäksi minulla oli joku reilun tunnin ’nauran ihan kaikelle vaikkei se hauskaa olisikaan’-vaihe. Huh huh.
The Last King of Scotland tuli tsekattua viime iltana, ja kyllä tykkäsin. En rehellisesti sanottunua tiennyt ennen leffan katsomista paljon mitään Idi Aminista, joten tulipahan taas yleissivistettyä itseään edes hiukkasen. Elokuva tuntui omiin silmiini kovin kiivastahtiselta, mitä en kyllä pannut yhtään pahakseni. Oli se vaan hyvä leffa, ei ehkä mikään kaikkien aikojen lempparini, mutta se onnistui naulitsemaan minut nojatuoliin kahden tunnin ajaksi. Ja ai jai, millainen roolisuoritus Forest Whitakerilta, se suorastaan puski tv-ruudulta läpi.
Someone wrote:
Olenko ainut jonka mielestä Sangatsuun pitäisi saada oma alue elokuville ja televisiolle?
Mjoo, kyllä sellainen olisi kätevä. Tuntuu jotenkin hölmöltä, että vain musiikille ja peleille on omat osiot ja muut viihteiset saavat köllötellä Muissa. Vähän jos osastoja ja niiden jakoa monimutkaistettaisiin, olin kyllä ikihyviksi ilahtunut : )
Tai sitten Sangatsu tarvitsee ensitöikseen aloitelaatikon…
Pidän enemmän .:japan-angel:.in avasta, sillä kuva on oikein hieno (eikös tuo hahmo ole Narutosta? Oli miten oli, hahmon kasvojen piirteissä on vain jotain mistä pidän) ja lämpimät värit kruunaavat kuvan. Yuppie-Chanin ava ei oikein ole mieleeni, sillä se nyt edustaa juuri sitä tyyliä mistä en pidä (shojoa, apua! D:). Tytön hiukset ovat kyllä kivan näköiset, mutta hui noita silmiä : D
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
