Cadmium

Yrittäisin varmaan saada sen nauramaan kertomalla kaikki osaamani (huonot) vitsit. Bleachissa on aina nyppinyt se, että Ichigon pitää olla niin jäyhä ja kivikasvoinen ja kulmat kurtussa : D Voipi olla että jätkä lähtisi kyllä pakoon aika nopeasti, ne vitsit kun ovat aika huonoja : DD

Mitä urheilulajia et voi sietää?

Löi sen verran tyhjää, että piti tarkistaa iTunesista äskettäin lisätyt : D Jos artisteja ei lasketa, niin Don Johnson Big Band (kaverin innostus bändiä kohtaan herätti pienen uteliaisuuden) taikka Sigur Rós. Jos noista pitää se parempi valita, niin selkeästi Sigur Rós, ihanaa iltakuunneltavaa, rentouttaa kivasti. DJBB on ehkä vähän turhan levotonta makuuni.

Millaisiin hahmoihin yleensä tykästyt kirjoissa/elokuvissa? Eli kannatatko pahiksia, oletko hyvisten puolella, symppaatko hylkiöitä… : )

Älyttömän vähän. Viikossa tulee vain kolme ohjelmaa, joita seuraan, mutta joskus tulee istahdettua ihan muuten vaan katsomaan telkkarista jotain. Elokuvat ovat myös asia erikseen. Sanotaan 0-3 tuntia.

Minkä pituiset hiukset sinulla on?

Eih, liian paha kysymys : D Rakastan Disneyn klassikoita, suurin osa niistä on omalla tavallaan hyvä… Mutta sanotaan nyt Leijonakunigas, on se sen verran loistava kokonaisuus ja yksi tärkeimmistä leffoista minulle. Hyvänä kakkosen tulee Mulan, jossa on ehkä paras Disneyn naishahmo. Samaistun myös Mulaniin ihan täysin : ) Mutta nyt jellonat jyrää.

Paras länsimaalainen sarjakuva ja miksi?

Cadmium selittää omaksi ilokseen, luku kaksi.

Osat 6-11

Halusin välttämättä lukea tähän väliin Baratie- ja Arlong Park-osuudet, joten näillä mennään. Jokaisesta kirjasta saisi luultavasti väännettyä älyttömän pitkät pohdinnat (ja ihan mielellään sellaisia kirjoittaisinkin! : D) mutta säästän muita sangatsulaisia pitämällä tämän ja tulevat postaukseni kohtuullisen mittaisina. Yritys on ainakin kova! : D

Sanji on saatu tähän mennessä mukaan Olkihattuihin, Namin menneisyyteen on perehdytty, on saatu esimakua Grand Linesta, kohdattu ikäviä pahiksia, melkein kuoltu ja saatu ensimmäiset kunnon näytteet Luffyn jengin voimista.

Viitoskirjan lopussa ensiesiintymisensä tehnyt Sanji vaikutti aluksi omiin silmiini tyypiltä, jolla on pahemman luokan asennevamma, ainakin mitä asiakaspalveluun tulee. Loppujen lopuksi hän kuitenkin paljastui ihan hyväksi tyypiksi, mutten silti sanoisi pitäväni Sanjia parhaimpana hahmona. On muuten ihan merkittävää, että jokaisessa Odan luomassa hahmossa on niitä hyvä ja huonoja puolia, eikä kukaan Olkihatuista ole aina se maailman täydellisin, niin hyvässä kuin pahassakin.

Vasta Sanjin ja Namin kohdalla flashbackeihin saadaan pituutta ja tunnetasolla oikeasti liikuttavaa materiaalia. Ainakin kohtaus, jossa Bellemère tapetaan, oli niin kova pala että muutama kyynel kerääntyi silmäkulmaan : (

Ensimmäistä näytettä Grand Linen tasosta saadaan, kun Don Kriegin hyökkäys keskeytyy Mihawkin saapumisen johdosta. Tämä on muuten jo pitkään ollut yksi suosikkikohtauksistani OP:ssä, Mihawkin hahmossa on sellaista arvokkuutta, että hahmoa näkisi mielellään useamminkin. Lisäksi minusta oli jotenkin jännää tai ainakin mukavaa, että Mihawk tosiaan huomasi Zorossa jotain kehityskelpoista : ) Kun Zoro vannoo Luffylle, ettei enää koskaan häviä, tällä tytöllä oli taas melkein tippa linssissä ;____; Mutku liikuttavaa ja mieltäylentävää ja sillai! Mihawkin ja Zoron viimeistä kohtaamista odotellessa, siitä jos mistä on ihan pakko tulla jotain niin siistiä.

Arlong on oikeasti ikävä heppu. Don Krieg ei pahemmin herättänyt tunteita suuntaan tai toiseen, mutta Arlong jos mikä on tähän mennessä hyytävin pahis. Aika perinteinen teema OP:lle: heikkoja poljetaan maanrakoon, vain sen takia että "hohoo, me ollaakin teitä ylempänä, lälläslää!" Onneksi tässä sarjassa pahikset saavat turpiinsa ja kunnolla, nytkin Luffy tuhoaa taistelun lomassa koko Arlong Parkin.

Jos jokin nyt hieman kyrsii, niin se, että Namissa haaskataan ainekset hyvään hahmoon -.- Arlong Parkin aikana Namista paljastuu jotain ihan uutta, ja hyödynnetäänkö tätä jatkossa? Ei. Nami palaa kotikylästään lähdettyään samalle tasolle kuin aiemminkin ja jämähtää siihen. Kiitti nyt tästäkin, Oda.

Näenkö jo nyt yksityiskohtia? : D Odan kynänjälki alkaa muuttua oikein silmää miellyttäväksi, yksityskohtineen kaikkineen. Enää mikään ei näytä liian pelkistetyltä, mikä on oikein hyvä suunta.

Huomaa kyllä, että jo nyt Oda tuo mukaan kaikenlaista uutta – uusia juonenpätkiä, hahmoja ja asioita, jota ei tähän mennessäkään ole ratkaistu täysin. Olisi kiinnostavaa tietää, että miten pitkälle Oda on tarinansa suunnitellut : ) Esimerkiksi osan 11 miekkoihin perehtyminen, kaapparilordit, merivomat huomaavat Luffyn joukkoineen ensimmäsitä kertaa… Kaikki lähtee pienistä asioista liikkeille : ) Vähän niin kuin se Pocahontas-leffan vertauskuva veden pintaan muodostuvista väreistä tai jotain.

Randomhuomauksia loppuun:

Katsokaa Zeffin hattua! : D On siinä vasta hattu, välillä kohtuumittainen, välillä taas suuren pylvään pituinen : D Ja Odan mukaan se pysyy pystyssä pelkän asenteen voimin!

Haluan samanlaisen asenteen.

Olin jo ehtinyt unohtaa sen faktan että Sanji taistelee jaloillaan, niin typerältä kuin moisen asian unohtaminen kuulostaakin. Siitä ei vain ole nykyään tehty niin suurta juttua, alussahan sitä hämmästellään niin paljon. Sanjin lähtö oli muuten sinällään ihan liikuttava: leikitään koviksia mutta erotaan silmät kyynelissä :’)

Ehdin myös unohtaa Möömin :–D Ei tsiisus.

Suora lainaus kirjasta 7: "Grand Linen maine piraattien hautana johtuu sen kolmesta voimatekijästä. Yksi niistä on kruunun seitsemän kapparilordia."

Okei, selkis. Haluaako joku kerrata minulle nopeasti, että mitä ne kaksi muuta tekijää ovat? Jos ne on mainittu, niin on päässyt unohtumaan.

//Viesti lähti vahingossa kesken kirjoittamisen, joten sellaista, mitä tähän piti mahduttaa jäi luultavasti pois. No, joskus toiste sitten.

Foo Fighters – Best of You

Tässä vasta biisi, joka paranee jokaikisellä kuuntelukerralla! Jumaloin Dave Grohlin ääntä ja muutenkin bändin musiikkia, jotain täydellistä ja niin koukuttavaa. Nyt kuuntelussa akustinen liveversio, joka saa minut todellakin toivomaan, että näkisin Foon joskus livenä : )

Someone wrote:

Jep tajusin vasta tänään tuon Cadmiumin nimen. :’-D

Mitäs tajuttavaa siinä oikein on? : D On kyllä sinänsä huvittavaa katsella miten monella eri tavalla ihmiset typoilevat nickini kanssa, mutta kyllähän sen ymmärtää. En vain itse tajua Cadmiumin haastavuutta :–D

Tänään oli kohtuullisen levotonta, kaveri oli ihan rättipoikki ja siksi hieman levoton. Sellainen tarttuu yllättävän hyvin.