Blackbeard

Suomeksi, säännöllisesti; One Piece, Planetes, tod. näk. Basilisk. Omaan tahtiin Vagabond, Yotsuba&!, Hopeanuoli, Akira (1 osa puuttuu).

Englanniksi, hitaasti mutta varmasti; Hunter x Hunter, Mushishi, 20th Century Boys. GTOta voisin myös otaa lisää, jos satun löytämään.

Boardwalk ja Thrones ovat molemmat tämän hetken amerikkailaisen tv-draaman parhaimmistoa. Törkeän hyviä. Molemmat katsottu jo, mutta katson Yleltä uudestaan. Ja DVDt kanssa hyllyyn maaliskuussa.

Vihdoin ajantasalla Berserkin kanssa. Nyt alkaakin sitten je kärsimätön odottelu jatkon suhteen. Törkeän hyvähän tuo on, mutta ei nyt silti kuitenkaan niitä sarjoja joille kaikkien kiihkeimmin odotan jatkoa. Golden Age Arc oli uskomaton, mutta sen jälkeen ollut vähän heittelevä. Hyviäkin arcceja toki, mutta jotenkin ei ole päässyt enään uudelleen samalle eeppisyyden tasolle. Tykkään kyllä uusista hahmoista, mutta… noh, en spoilaa.

Ja hyvää Itsenäisyyspäivää!

Itse juhlistin lasillisella kuoharia ja kuuntelemalla Finlandian Youtubesta.

Minäkään vähään aikaan kirjoitellut, mutta ei tässä nyt ihan kuolemasta vielä ole kyse. Tulee kuitenkin vielä viestiä liki päivittäin ainakin jollekin alueelle.

Tosiaan, koulun kanssa on riittänyt tekemistä. Esseetä, näyttötyötä, kuva ja ääniharjoituksia, kässärin kirjoittaimista, fiktiolyhärin esituotantoa ja muutaa kivaa. Se aika ja jaksaminen mitä jää surffailuun, menee pitkälti toisella mangafoorumilla moderointiin.

Vähän on animango jäänyt vähemmällä. Seurailen edelleen niitä noin tusinaa viikko/kuukausi julkaisua, parhaan ehtimiseni mukaan. Liar Gamekin palasi juuri tauolta. Uuttakin ehtinyt aloitella. Taas löytyi loistava urheilumanga – RRR. Kertoo kolmeakymmentä lähenevästä rokkarista, joka saa vihdoin itseään niskasta kiinni ja on vihdoin lähellä levytyssopimusta, mutta kohtalo kohtalo puuttuu yllättävällä tavalla peliin ja hän päätyy nyrkkeilyn pariin. Tosi symppispäähenkilö, koskettavaa ihmisdraamaa. Vielä ei olla niin pitkällä, että olisi varsinaisesti nyrkkeily matsiin päästy, mutta vähän esimakua siitäkin, ja vaikuttaa siltä, että matsitkin saattavat toimia. Mutta tosiaan, taas niitä urheilusarjoja, joissa itse laji ja sen harjoittaminen on minulle enemmän tai vähemmän yhden tekevää.

Animupuolella seurailen HxH:n uusinta lämmittelyä, vaikkei mikään kummoinen viritys olekkaan. Uutuutena seurannassa Mirai Nikki, jonka ensimäiset jaksot olivat uskomattoman intesiivisiä ja koukuttavia. Sarja kertoo Yukki nimisestä pojasta, joka pitää itseään tarkkailijana. Hänellä ei ole ystäviä, hän vain kirjaa kaiken ympärillään tapahtuvan kännykän päiväkirjaan. Paitsi, kotona hänellä on mielikuvitus ystävä Deus Ex (hitto kuinka ovela nimi) aika-avaruuden herra. Eräänä päivänä Deus antaa Yukkille lahjan, tulevaisuuden. Hänen päiväkirjansa alkaa kirjata tulevaisuutta. Vähän aikaa pyyhkikiin upeasti, kunnes Yukkille selviää, että on hän yksi 14sta kilpailijasta. Jokaiselle on annettu sama voima, tosin koska heillä on erityyppisiä päiväkirjoja, niin ominaisuudet ovat hieman erinlaisia. Tavoitteena on vaihto-ehtoisesti tappaa kaikki kilpailijat, tai tuhota heidän päiväkirjansa, joka johtaa samaan tulokseen. Viimeinen selviytyjä on Deus Ex:n seuraaja, ajan ja avaruuden hallitsija. Yksi kilpailijoista on Yukkin kaunis luokkatoveri Yuno.

Suosittelen kyllä. Parhaimmillaan hemmetin intensiivistä ja Yuno on kerrassaan uskomaton hahmo. Varmaan pelottavin animuhahmo johon olen törmännyt, sitten Monsterin Johanin. Fiiliksessä on jotain samaa kuin sarjan Death Note, Kaiji, Liar Game tuotoksissa. Tosin ei niin hienovaraisen fiksua, vaan yliampuvampaa, verisempää, väkivaltaisempaa, toiminnallisempaa kauhusplatteraction meininkiä, mutta jollain psykologisella twistillä. Heikompiakin kohtia on, ja henkilökohtaisesti en oikein pidä päälleliimatun tuntuisesta paikottaisesta Yukki x Yuno slice of life meinigistä, tosin sillä on kyllä juonifunktio ja yleensä kuitenkin näillä kohtauksilla jokin ihastuttavan karmiva päätös. Silti hemmetin koukuttava sarja, enkä malta odottaa uutta jaksoa viikoittain. Kova olisi hinku startata manga, mutta olen tehnyt päätöksen, että tämän katson animena ensin kokonaan.

Tässä ks. feikki spoileri (Huom. hyvälaatuisena, kamerakuvana otettuna oli helpompi mennä jujuun)

Pääsisipä tässä jo kohta lukemaan itse chapterin. Jännältä vaikuttaa.

Jees! Thrones kuume leviää. Kirjat luin reipas vuosi sitten, ja nyt telkkusarjan kakkoskautta odotetaan hulluna. Tsekkaan netistä tilannepäivityksiä castingeistä sun muista varmaan vartin välein…

Mikä olis sellanen hyvä Gundami jolla aloittaa? AGE oli pakko katsastaa koska Level 5. Mutta ei vielä ihan nappaa. On ollut aiemminkin tarkoituksena perehtyä Gundamiin nyt ainakin yhden sarjan verran. Ei ole tuo mecha juuri innostanut. Eureka 7 ja TTGL olivat suht cooleja. Lähtemättömän vaikutuksen teki Bokurano, mutta siinäkään ne mechat ei ole se pääasia millään tavalla. Mutta oli ihan törkeän hyvä manga. Ja animen openingista tykkään kanssa.

Mitäs tässä. Pitäisi lukea maanantain tenttiin, kirjaa en ole vielä aukaissut kertaakaan. Sen sijaan surffailen ja fanipoikailen HxH:ta. Ja Ashita no Joeta katselin kanssa pari jaksoa. Miehekkäämpää alkutunnaria saa kyllä hakea.

Hiljattain myös animoitu komedia Nichijõ? Ei huono.

Kiva nähdä vanhoha naamoja pitkästä aikaa ja alan jo pikku hiljaa lämpenemään Zodiaceillekin. Hisoka! Jei!

Tosiaan, miksiköhän Leorioa ja Kurapicaa ei nähty. Tai jännä kyllä, Leorio ei tainnut edes olla puuttuvien äänten listalla… Ehkä hän ei ole vieläkään läpäissyt nen-perusteet koetta…Tai sitten kävi niin nolosti, että missasin koko jätkän.

Jotenkin olen ihan varma, että Hisoka käytti äänestyslipussaan Deceittfull Texturea. Josta voi tulla jännä elementti äänestyksien jatkuessa.

^Menee vähän offin puolelle, mutta mun mielestä oli äärettömän hassua nähdä tuo ja uusin pokkari, 59, vierekkäin kaupan hyllyllä. Ace astuu näyttämölle – Portgas D. Acen kuolema 😀