Anonymous

Jatkuu…

Sangatsulaiset joutuivat odottamaan runsaan viikon, että kyläläiset saisivat veneen valmiiksi.
”Mitäs me nyt tehtäisiin?” Fieri kysäisi.
”Sika pestään”, .:japan-angel:. sanoi hieman naureskellen.
”Ei lähistöllä näytä olevan ainuttakaan sikaa”, Sakata-Kun sanoi katsellessaan hieman ympärilleen.
”Mitä me nyt oikeasti tehtäisiin?” Devilman kysyi, ”Kukaan ei varmaankaan jaksaisi odottaa viikkoa tekemättä mitään”.
”Sik…”, Monninen meinasi aloittaa, mutta Blackbeard ehti keskeyttää.
Kaikki alkoivat kuumeisesti miettimään, mitä alkaisivat tehdä. Aikaa kului ja kului, eikä kukaan keksinyt yhtikäs mitään tekemistä.

Kylän lapset katselivat jonkin matkan päästä Sangatsulaisia. Eräs lapsista tuli kysymään, jos Sangatsulaiset haluaisivat pelata jalkapalloa kylän lasten kanssa.
”Hyvä idea”, Shoe sanoi.
”En tiennytkään, että täällä voi pelata jalkapalloa”, Sakata-Kun sanoi.

Päivä kului melko nopeasti jalkapalloa pelatessa. Kaikki olivat hieman väsyneitä pelistä. Aurinko oli jo laskussaan. Sangatsulaiset päättivät palata omaan leiriinsä nukkumaan.
”Toivottavasti osaamme takaisin meidän leirillemme”, Devilman sanoi.
”Kyllä me sinne löydämme. Onhan meillä kompassi”, .:japan-angel:. sanoi.
”Tulitko kertaakaan ajatelleeksi, että kompassi on leirillä?” Blackbeard kysyi.
.:japan-angel:. kertaakaan ajatelleeksi asiaa ja alkoi toivomaan, että he löytäisivät takaisin leirille.

Kului noin 2 tuntia, eivätkä Sangatsulaiset olleet löytäneet takaisin leirille. Aurinko oli jo kadonnut näkyvistä. Kuu kuitenkin loisti sen verran, että eteensä näki. Kaikki olivat sen verran väsyneitä, etteivät jaksaneet enää etsiä leiriä.
”Meidän varmaan pitää jäädä tähän nukkumaan”, Shoe sanoi.
”Ei varmasti jäädä”, Monninen sanoi.
”Miksei?” Blackbeard kysyi.
”Ei vain voida”, Monninen sanoi.
”Älä valita vaan nuku” Sakata-Kun sanoi.
Monninen oli kuitenkin sen verran väsynyt, ettei enää jaksanut etsiä leiriä.
”Mitä jos me ollaan eksytty tälle saarelle eikä koskaan löydetä takaisin meidän tai kyläläisten leirille?” .:japan-angel:. hermoili.
”Kyllä me varmasti löydetään takaisin aamulla. Nyt kuitenkin nukutaan”, Fieri sanoi.
Kaikki alkoivat nukkumaan.

Aamu koitti. Monninen oli ensimmäisenä ylhäällä. Hän koitti herättää toisia, mutta turhaan. Kukaan ei herännyt.
”Karhu!” Monninen huusi ja muut heräsivät todella nopeasti.
”Missä karhu?” Shoe sanoi hädissään.
”Ei täällä mitään karhua ole. Halusin vain, että heräisitte nopeammin”, Monninen sanoi naureskellen.
Muiden mielestä se ei ollut hauska pila. Kaikki kuitenkin päättivät alkaa heti etsimään leiriä.
”Minusta tämä paikka vaikuttaa jotenkin tutulta”, Fieri sanoi.
”Tuolla on meidä leiri”, .:japan-angel:. sanoi.
Leiri oli noin 200 metrin päässä.
”Kiva. Olimme näin lähellä leiriämme, eikä kukaan huomannut”, Shoe sanoi.
”Meidän kaikki tavarat ei ole täällä. Meidät on luultavasti ryöstetty”, Fieri sanoi.
”Jos kyläläiset ottivat tavaramme. Siten he veivät ne kylänsä”, Sakata-Kun sanoi.
Blackbeard sanoi, että he ottaisivat selvää, ottivatko kyläläiset heidän tavaransa.
”Osataankohan me palata siihen leiriin?” Fieri kysyi.
”Leiri on muistaakseni idässä päin”, Devilman sanoi.
Jokainen päätti lähteä itään päin.
”Parasta olla sitten oikeassa”, .:japan-angel:. sanoi.

Kului vajaa tunti, kun Sangatsulaiset pääsivät kyläläisten kylälle.
”Devilmanilla on tosi hyvä suuntavaisto”, Blackbeard sanoi.
Monninen päätti mennä kysymään eräältä mieheltä, olivat he varastaneet heidä tavaoitaan. Mies sanoi, etteivät he olleet vieneet Sangatsulaisten tavaroita.
”Luulen, että he ovat vieneet teidän tavaranne”, mies sanoi.
”Ketkä?” Fieri kysyi kummastellen.
”Kylän karkoitetut”, mies vastasi.

Jatkuu…

Jatkuu…

Kun sangatsulaiset olivat saanet syötyä, lähtivät he sen jälkeen etsimään saaren asukkaita. Shoe ehdotti, että he etsisivät tulivuoren lähettyviltä, koska kokko oli ollut noin puolen kilometrin päässä tulivuorelta. Sinne sitten kaikki päättivät lähteä.
”Minä haluan olla taas ryhmänjohtaja”, Monninen sanoi.
”Taasko?” Sakata-kun kysyi, ”Miksi juuri sinun pitää olla taas kerran johtaja?”
”No, koska kukaan muu ei näytä haluavan olla johtaja. Ryhmissä täytyy olla vähintään yksi johtaja”, Monninen vastasi, ”Jos on jotain vastaan sanomista, että olen taas johtaja, sanokoot nyt”.
Kukaan muu ei vastannut yhtikäs mitään.
”Hyvä, minä siis olen johtaja”, Monninen sanoi ja alkoi kävelemään kohti tulivuorta.
Blackbeard sanoi toisille, että jos Monninen tekee jonkinlaisia älyttömiä päätöksiä, johtajaa vaihdettaisiin välittömästi. Devilman suostui olemaan varajohtaja.

Monninen kulki melkein 20 metriä muita edellä. Välillä hän käski muita tulla nopeammin.
”Voisitko kävellä vähän hitaammin?” Fieri pyysi.
”Me ei olla yhtä pirteitä kuin sinä”, .:japan-angel:. sanoi.
Fieri ja .:japan-angel taisivat sanoa asiansa aivan turhaan, koska Monninen ei tainnut kuullakkaan, mitä tytöillä oli sanottavaa. Blackbeard sanoi Monniselle, että hän voisi mennä yksin edeltä. Muut tulisivat sitten perässä. Monninen lähti juosten tulivuorelle.
”Vihdoin rauha”, kaikki huokaisivat yhteen ääneen.
”Toivottavasti Monninen ei lähde kovinkaan kauas”, Sakata-kun sanoi.

Muut kävelivät rauhallista vauhtia kohti tulivuorta. Kukaan ei puhunut mitään. Oli melko pelottavan hiljaista. Vain lintujen laulua kuului metsästä.
”Eikös voitaisi keksiä jotain puhumisen aihetta?” Fieri kysyi.
”No, mistä puhuttaisiin?” Sakata-kun kysyi.
Jälleen ryhmään iski syvä hiljaisuus. Shoe olisi tahtonut, että Monninen olisi heidän kanssaa. Hän keksisi varmaankin jotain puhumisen aihetta.
”Ei varmaankaan olisi pitänyt lähettää Monnista edelle”, Devilman sanoi.
”Kyllä hän varmaan kohta tulee takaisin, koska me kävelemme niin hitaasti”, Blackbeard sanoi.

Monninen oli päässyt tulivuoren juurelle. Jonkin ajan kuluttua hän kuitenkin kyllästyi odottamiseen ja päätti lähteä hoputtamaan muita. Monninen näki jonkun liikkuvan tiheikössä. Hän ajatteli, että siellä olisi Fieri ja muut.
”Tulkaa esiin, näin teidät jo”, Monninen huusi.
”Kenelle oikein huudat?” Shoe kysyi.
Samalla Monninen katsoi taaksensa ja näki muiden olevan siellä.
”Jos te olette siinä, kuka tuolla sitten on?” Monninen sanoi hieman pelokkaalla äänellä.

Jatkuu…

Koulussa on todella tylsää. Ei oikein huvittaisi käydä. Tänään puhuttiin taas jostain ihme rekrytoinnista. Se ei minua oikein paljon kiinnosta. Ensi maanantaina on markkinoinnin koe, eikä huvittaisi yhtään lukea.

Isoveli palasi tänään takaisin armeijaan. Nyt olen hänen koneellaan, koska isä on toisella koneella. Isoveli on muuten todella nopea sotkemaan huoneensa. Ei kestä kuin päivä, kun huone on ihan sekaisin. : D

En ole keksinyt vähään tuolle Haaksirikkoutuneet Sangatsulaiset -tarinalle jatkoa. Pitänee tänään illalla jatkaa tarinaa, että päästäisiin joskus loppuun.

Jatkuu…

Kaikki juosivat leirille niin nopeasti kuin pääsivät.
”Mikä hätänä?” .:japan-angel:. kysyi hieman hengästyneenä Sakata-kunilta.
”Te!” Sakata-kun sanoi osoittaen muita sormellaan.
”Mitä me nyt muka ollaan tehty?” Fieri kysyi hämmästyneenä.
”Ai, mitäkö?” Sakata-kun sanoi vähän vihaisella äänellä, ”Ensiksi, kun heräsin, en nähnyt ketään. Toiseksi, kaikki tavarat ovat levällään”.
Tytöt ihmettelivät, kun tavarat olivat sekaisin. He koittivat sanoa, etteivät siirtäneet mitään. Sakata-kun ei kuitenkaan uskonut.
”Ja kolmanneksi…”, Sakata-kun jatkoi, ”…kuka löysi tuon pelottavan naamarin, joka roikkuu tuolla puussa?”
Kaikki kääntyivät katsomaan naamaria.
”Ei se siellä ollut, kun me lähdettiin etsimään Blackbeardia ja Devilmania”, Shoe sanoi ja meni katsomaan naamaria lähempää.
”Itsekseenkö se sitten on mennyt sinne?”, Sakata-kun kysyi, ”Ja tavaratkin varmaankin menivät itsekseen sekaisin”.
”Jospa täällä saarella onkin asukkaita”, Blackbeard sanoi.
Shoe väitti, ettei saarella voinut asua ketään. .:japan-angel:. alkoi miettiä, miten he pääsisivät pois saarelta. Laivalla ei enää päässyt minnekkään.
”Rakennetaan lautta”, Monninen ehdotti.
”Mistäköhän me se lautta rakennettaisiin?” Shoe kysyi.
”No tietenkin Sakata-kunin isän laivasta”, Monninen vastasi.
”Ei laivasta!” Sakata-kun huudahti.
”Mistä sitten?” Devilman kysyi, ”Sitä laivaa ei saada tällä saarella kuntoon”.
Sakata-kun harkitsi vähän aikaa, ja tuli siihen tulokseen, ettei lauttaa voinut rakentaa mistään muusta kuin laivan osista. Kaikki suuntasivat kohti rikkoutunutta venettä.

”Tämäpä outoa”, Devilman sanoi.
”Niin mikä?” Blackbeard kysyi.
”No, kun tämä taskulamppu meni yöllä rikki, nyt se kuitenkin toimii”, Devilman vastasi.
Blackbeardkin ihmetteli asiaa hiukan, mutta kumpikaan ei kuitenkaan jäänyt miettimään asiaa sen pidemmäksi aikaa, vaan suuntasivat rakentamaan lauttaa.

Tuli ilta, eivätkä sangatsulaiset olleet saaneet lauttaa paljoltikaan valmiiksi. Kaikki olivat melko väsyneitä, ja päättivät, että menisivät jo nukkumaan.
”Kukaan ei sitten lähde sitten yöllä tutkimaan saarta”, Monninen sanoi.

Juuri kun kaikki olivat saapuneet leirille, Devilman huomasi, että tavarat olivat samoilla paikoilla. Kukaan sangatsulaisista ei ollut järjestänyt tavaroita takaisin paikoilleen.
”Tämä alkaa mennä todella pelottavaksi…”, Fieri sanoi hiljaa.
Naamarikin oli roikkumassa siinä samassa puussa, missä se oli ollut aikaisemminkin.

Jatkuu…

Jatkuu…

”Olisikohan meidän pitänyt ottaa kompassi mukaan?” Blackbeard ajatteli, ”Emme välttämättä löydä takaisin näin pimeällä”.
”Pelko pois. Onhan meillä taskulamppu mukana”, Devilman sanoi huolettomasti.
Devilmanin sanottua asiansa, taskulampun valo sammui äkisti.
”Mitähän mahdoit juuri sanoa?” Blackbeard kysyi.
”E-ei, miten tämä voi olla mahdollista?” Devilman sanoi ja hakkasi lamppua kämmeneensä.
Oli sen verran pimeää, ettei eteensä juurikaan nähnyt. Blackbeard kuuli lähistöltä askelia.
”Shhh, ole hetki hiljaa”, Blackbeard sanoi hiljaa Devilmanille.
Askelia kuului taas. Ja ne kuuluivat hiukan lähempää.
”Varmaan Fieri ja muut”, Devilman epäili.
Blackbeard ei kuitenkaan uskonut, että he seuraisivat heitä.
”Monninen, .:japan-angel:., Fieri, Sakata-kun ja Shoe, tulkaa esiin. Tiedämme, että olette siellä”, Devilman huusi.
Vastausta ei kuitenkaan kuulunut, mutta askelten ääni läheni hiljalleen. Devilmankin alkoi epäillä, etteivät nämä 5 henkilöä olisikaan seurannut heitä.

Yhtäkkiä askelten äänet muuttuivat juoksuksi. Blackbeardin ja Devilmanin sydämmet alkoivat lyödä yhä kovemmin. Molemmat pojat huomasivat 4 hahmoa pimeässä, mutta eivät kunnolla, koska oli melko pimeää. Ne 4 hahmoa eivät mitenkään olisi voineet olla Sakata-kun, Monninen, Fieri, Shoe tai .:japan-angel:.

Koitti aamu. Shoe oli ensimmäisenä hereillä. Hän katseli ympärilleen ja ihmetteli, missä Devilman ja Blackbeard olivat.
”Tiedätääkö kukaan, missä Devilman ja Blackbeard ovat?” Shoe kysyi.
”En minä ainakaan tiedä”, Monninen vastasi väsyneesti.
Shoe katseli ensin rantaan päin, sitten metsään. Ei näkynyt.
”Jospa he käyvät etsimässä aamupalaa”, Monninen ajatteli.
”En usko, koska meillähän on jonkin verran ruokaa tuossa”, Shoe sanoi.
Monnisen ajatteli, että Devilman ja Blackbeard olivat lähteneet tutkimus matkalle ilman heitä. Sekös Monnista harmitti.
”Fieri, herää”, Monninen komensi Fieriä.
”Vielä 5 minuuttia, jooko?” Fieri pyysi.
”Ei käy”, Monninen sanoi ytimekkäästi, ”Blackbeard ja Devilman ovat lähteneet tutkimusmatkalle ilman meitä”.
Siinä samassa Fieri nousi ylös, ja ehdotti, että kaikki muut lähtisivät nopeasti etsimään kahta karkulaista. Monninen herätti .:japan-angel:.in. Ennen kuin tytöt ehtivät lähteä etsimään poikia, Shoe ehdotti, että he söisivät ensin aamiaista. Eihän tyhjällä vatsalla jaksaisi ketään etsiä.

Kun aamupala oli syöty, tytöt lähtivät matkaan. Vähän matkan päässä .:japan-angel.. muisti, että Sakata-kun nukkui vielä.
”Sakata-kun saa jäädä vahtimaan leiriä”, Fieri sanoi.
.:japan-angel:. kuitenkin vähän epäröi jättää Sakata-kunia leirin vartijaksi, koska hänhän nukkui vielä.
”Sakata-kun haluaisi kuitenkin tulla mukaan”, Monninen sanoi.

Kului melkein puolisen tuntia, kun Fieri huomasi Devilmanin ja Blackbeardin tajuttomina ruohikossa. Tytöt juoksivat poikien luokse. Monninen herätti molemmat pojat ja kysyi, ”Ettekö voineet ottaa meitä mukaan?”
Blackbeard ja Devilman eivät tienneet, mistä Monninen puhui.
”Mitä me täällä tehdään?” Devilman kysyi ja katseli ympärilleen.
”Me emme ole tällä saarella yksin”, Blackbeard sanoi yhtäkkiä, ”Näimme yöllä 4 hahmoa, jotka löivät meidä niin kovaa, että meiltä lähti taju”.
Kukaan tytöistä ei uskonut tarinaa, vaikka molemmat pojat koittivat kuinka vakuuttaa. Fieri ehdotti, että he kaikki palaisivat takaisin leiriin. Sakata-kunkin on varmaan jo herännyt.
”Taskulamppumme meni jostain syystä rikki”, Devilman sanoi ja otti lampun maasta.

Kaikki lähtivät kävelemään leiriä kohti. Kukaan ei kuitenkaan ehtinyt kävellä montaakaan askelta, kun lerin suunnalta kuului Sakata-kunin huutoa.
”Nopeasti leirille!” Shoe sanoi äkkiä.

Jatkuu…