Off-Topic

Toi Reprise on kyllä upea. Minunkin koulussa (tai no entisessä koulussa) oli flyygeli, ihan vapaassa käytössä toisen kerroksen käytävässä. Enhän minä soittataidoton tumpelo siitä sinänsä sanut mitään irti, mutta hyppytunneilla oli upeaa kuunnella kun taittavat soittajat soittivat upeita tuttuja kappaleita, kuten Naruton ja Final Fantasyjen soundtrack tavaraa.

Wäh, tänään ei ollut soittotunteja normaalisti.: l Tai siis ei ollut ollenkaan.

Netti toimii taas ainakin kohtalaisesti, se kun on tässä viimeaikoina jaksanut tapella tapellemasta päästyään. Nyt tosen olen isovanhempien koneella, kun täältä saa ruokaa.

Valinnainen matikka on jostain todella syvältä, sanokaa räsynuken sanoneen. En olisi edes halunnut sinne kurssille, mutta kun äkän kirjoituskurssia ei tullut niin piti jotain valita tilalle. Jos olisin tiennyt, millaista matikan valinnainen on, niin en olisi ainakaan sitä ottanut. Luokka täynnä rasittavia ihmisiä ja sitten aletaan opettelemaan prosentteja, jotka käytiin läpi juuri normaalissa matikassa. Prosentit ovat helppoja, mutta tuntuu kuin ne olisivat kimpassa desimaalilukujen kanssa. Ja desimaaliluvut ovat epäilyttäviä. Murtoluvutkin ovat mukana koplassa, ne ovat kamalan salaperäisiä ja roikkuvat vielä desimaalien helmoissa.
Negatiivisetkään luvut eivät ole kivoja, haastavat kuitenkin riita positiivisten kanssa.

On muuten huono omatunto, kun en ole vielä kommentoinut Sceleratuksen uusinta lukua.D : Pitää tehdä se kun pääsen kotiin.
Niin, ja äikän aineeesta 10+.o/

Meikän kissalla on mielenkiintoinen maku. Johtoja se ei tavallisesti pureskele, mutta se tunkee väkisin tietokonepöydälle, kauheaa meteliä pitäen, aina jos havaitsee, että iPod on latauksessa. Ja sitten se alkaa nuoleskelemaan sitä latausjohtoa. Meikän Touchin johtoa, niin ikään kuin siskon shufflen. Mutta tavalliset USB-liittimet ynnä muut eivät kelpaa. Mikä ihme siinä iPodin johdossa oikein on, en minä ainakaan maistanut mitään eroa. O.o

Aloin työstämään lyhyttä sarjakuvaa. Sellainen läppävapaapainimättö juttu. Päähenkilön nimi on Georgio Robertina ’El Stachio’ Von Schwarzkugel. And his award-winning eightpack. Ei siitä sitten enempää…

Heh, minulle on jakolaskut tuottaneet aina vaikeuksia. Luulen että olis poissa koulusta joskus kakkosluokalla juuri sinä päivänä kun niitä opetettiin ja jäin jotenkin pysyvästi jälkeen. En edes tiedä kumpi pitää jakaa toisella, viivan yläpuolella oleva alapuolella olevalla luvulla vai toisin päin. Eikä sellaista kehtaa kysyä.

Kuuntelen uudestaan Death Noten soundtrackeja kun joku meni mainitsemaan ne nowplaying -ketjussa. Sairaan hyviä. Kyrie for Orchestran alussa ulvoo joku ihme susi :U Nyt vasta tajusin. Coda ~ Death Note on myös ihana, en vain muista miksi. Eikun joo sen takia että siinä on pätkä Kyrietä loppupuolella. Kuolinmusaa.
Parhaat soundtrackit on kuitenkin SZS:n ensimmäisellä kaudella, Maria Holicissa ja Code Geassin toisella kaudella.
Ja Pandora Heartsissa on se kauhiun surullinen Turn. Vain 30 sekuntia pitkä :<
Rozen Maiden Piano Sound albumin mukana tuli muuten iso läjä pianonuotteja. Seuraan sitä hautaan joka opettelee soittamaan Toumei Shelterin pianolla. Tai Kinjirareta Asobin – löytyy sekin sieltä.

Kuroshitsujin soundtrackilla on hirviu määrä huonosti lausuttuja saksankielisiä biisejä (vaikka Die Hasen! on aika wacky)
Saisi Japani päästää irti saksasta, joka toisessa animessa joka näkee itsensä oikein synkkäsävyisenä on Fancy German Words. Koodinumeromme ovat Eins, Zwei, Drei, tässä on pääpahis Namenlos. Pahispuoli aktivoituu randomilla litanialla saksankielisiä sanoja.

Päädyin puhumaan melkein koko viestin ajan animen taustamusiikeista. Taas ei ajatus kulje.

an&ri wrote:

Evanesenscen My Immortal on ihana kappale. Kuuntelin sitä tässä pari viikkoa sitten monta päivää putkeen. Olisi muuten kiva soittaa, mistä sait nuotit?
Olen muuten ehkä vuosi tai puolitoista vuotta sitten itse soittanut tuon D.gray-man Musicianin, ja se on kans ihana 😕

Ja kyllä, koululla on flyygeli. Auditoriossa, sinne saa musiikkiopiston oppilaat mennä soittamaan kun käyvät vain kysymässä luvan ja hakemassa avaimen. Musician kuullostaa sillä aivan ihanalta. Joltain muulta kuin pelkältä musiikilta.
Musiikkiopiston rehtori kertoi (avainta ensimmäistä kertaa hakiessani), että flyygeli tulee sulkea kunnolla, koska jotkut ovat yrittäneet tehdä sille ilkivaltaa.
Mutta hyvänen aika, millainen jauhopää yrittää rikkoa flyygelin? Itse semmoisen kyllä haluaisin, mutta maksaa liikaa ja huoneeseeni (tai mihinkään muuhun huoneeseen) ei todellakaan sellaista mahdu. Joten ei tulisi pieneen mieleenikään yrittää rikkoa koulun flyygeliä jota saa lähes vapaasti soittaa.
Pitäisi hommata virittäjä käymään virittämässä tuo meidän piano. Jos painaa pedaalia niin kaikki äänet muuttuvat ihan hirveiksi. Vanhemmat ovat vain niin ennakkoluuloisia, etteivät "jostain syystä" ole pyytäneet paikkakunnalla silloin tälllöin vierailevaa ulkomaalaissyntyistä pianonvirittäjää käymään.
On muutes kuulemma erittäin hyvä pianonvirittäjä.

Koulukirjoja pitäisi ostaa… Onnistuin hommaamaan väärät kirjat pitkän matikan kurssille. Nyt sitten kaverit mesessä lähettelevät minulle läksyjä. Ihan hullua. "Millä vakio A:n arvolla 1=6 on yhtälön ½a2-5t=150 juuri?"
Älkää kertoko vastausta vaikka tietäisittekin. Masentaa jo ihan tarpeeksi muutenkin tämä osaamattomuus.

Huoh, autokoulun kakkosvaiheen arvioiva ajo on takana. Eikä mennyt edes kovin huonosti, polttoaineen kulutus oli vähän tarpeettoman suurta ja keskinopeus vähän normaalia ylempänä. Testin mukaan olen alistuva, mutta sosiaalinen kuski. Jätin vahingossa laskun autokoululle, hyvä niin, sillä 220 € on aivan liikaa moisesta touhusta. (ton hymiön pitäis siis kuvastaa vihaista).

Aaa-aaaa, tänään se tuli~! Nyt meillä on Pleikkari. Ihanaa. <3 Siellä se nyt on, meidän olohuoneessa. Laitoin itse kaikki johdot kiinni ja sain sen toimimaan. Mahtava fiilis. Lauloin siskon kanssa pitkään Abba Singstaria. Meillä ei edes ole vielä muita pelejä. No, ehtiihän tässä vielä. Kunhan pääsen Hetalia-miitin ansiosta Kuopioon niin syöksyn Anttilaan ostamaan haluamani pelit. <3 Ahaha, en malta odottaa!

Pleikkarin tuloon liittyi muuten eeppinen taisto aikaa vastaan, jos jotakuta nyt ylipäätänsä sattuu kiinnostamaan. Soitin varttia vaille neljä Matkahuoltoon ja sieltä ilmoitettiin, että Gigantin paketti (=Pleikkari) tuotaisiin neljän jälkeen. Hyppäsin pyörän satulaan (olin siis koulun pihassa n. kuuden kilometrin päässä kotoa) ja poljin kotiin niin nopeasti kun pääsin. Matkan varrella soitin siskolle ja kysyin missä hän liikkui, paniikki yltyi kun kuulin ettei kotona ollut ketään. Sisko lupasi tulla pian kotiin ukin kyydissä. No, muutaman sadan metrin päässä kotoa huomasin miten Matkahuollon auto suhahti ohitseni. Postilaatikoiden luona yhytin siskoni ja menimme yhtä aikaa kotipihaan. Siellä ne Matkahuollon tyypit sitten olivat odottamassa. Toinen läheteistä naureskeli minulle — olin ihan punainen ja huohotin kuin olisin juossut maratonin. /’D Siinä sitten raapustin nimeni lähetin ojentamaan kuittiin ja menin siskon kanssa sisälle purkamaan pakettia.

Niin että tällaista tänään minun pienessä maailmassani. Olohuoneessa lauletaan vieläkin Singstaria.

Onnittelut uudesta pleikkarista Tiger Claw.. omani saan vasta joskus ennen joulua, että jippia jee.. Noh, ei saa valittaa.. saanpahan sen kuitenkin sitten. Mitäs tänään tapahtui? Eipä mitään mainitsemisen arvoista.. tai noh, oli ranskan koe, joka nyt arvattavasti meni päin p:tä.. sitten illalla oli nyrkkeily.. en kai tehnyt riittävällä teholla, kun ei meinannut tuntua missään.. Huomenna taas kuudelta ylös ja kouluun, jee.. ja köksän luokkaan kitumaan…